“Lähes jokaisella naisella Afganistanissa on raskas tarina kerrottavanaan”, toteaa tohtori Lima, afganistanilainen nainen, joka päätti ryhtyä toimeen todistettuaan hirvittäviä naisiin kohdistuneita raiskaus- ja väkivaltatapauksia.
Lima työskentelee auttaakseen naisia, jotka elävät ihmisoikeusloukkausten vaarassa Afganistanissa. Hän on gynekologi, jolla on salaisuus ja vaarallinen sivutoimi. “Kun aloitin työni, en auttanut naisia, jotka tulivat pyytämään aborttia. Sanoin heille ei”, hän kertoo.
Maassa, jossa abortti on lähes jokaisessa tilanteessa laiton, Liman kieltävä vastaus oli ennustettavissa. Vuonna 2006 Lima kuuli tarinan, joka kertoi afganistanilaisten naisten vastoinkäymisistä. Se muutti hänen mielensä naisten oikeudesta turvalliseen aborttiin ja johti hänet tarjoamaan aborttia, ehkäisyä ja muita keinoja naisille, jotka eivät saaneet muualta tukea.
”Tyttö oli 17-vuotias ja raskaana. Kun hänen vanhempansa saivat tietää tytön raskaudesta, he antoivat hänelle salaa lääkettä, joka heikensi häntä – lääkettä, joka teki helpommaksi tukehduttaa hänet tyynyllä ja tappaa. Tämän tapauksen kuultuani päätin auttaa hänen kaltaisiaan”, Lima kertoo.
Hengenvaarallinen päätös
Liman päätös aloittaa lääketieteellisen osaamisensa käyttäminen naisten auttamiseksi asettaa hänet ja koko hänen perheensä hengenvaaraan. Hänen täytyy työskennellä salassa.
Mitä tahansa teenkin, teen sen salassa.
”Mitä tahansa teenkin, teen sen salassa. Ainoa, joka toimistani tietää, on aviomieheni”, hän kertoo. Monet heistä, joille Lima on tehnyt abortin, ovat tulleet raskaaksi raiskauksesta. Hän on myös auttanut naisia käyttämään ehkäisyä salaa tilanteissa, joissa heidän aviomiehensä ovat pakottaneet heitä hankkimaan lisää lapsia.
“Se on niin ikään vaarallista. Joskus, kun nainen ei tullutkaan raskaaksi tietyn ajan kuluessa, aviomies saattoi kysyä miksi ja hakata vaimonsa. Tämän jälkeen vaimo saattoi tuoda aviomiehen luokseni ja pyytää selittämään miehelle, että hän on saanut liian monta lasta tauotta, minkä takia vartalo on liian heikko ja tarvitsee aikaa palautuakseen normaaliksi. Aviomies saattoi hyväksyä vastaukseni ja nainen pysyi terveenä ja nautti elämästään vuoden tai kaksi, kunnes tuli uudelleen raskaaksi”, Lima selittää.
Tyttären murha ratkaisuna raiskaukseen
Liman kutsumus vei hänet Afganistanin itäosiin syrjäiseen ja köyhään maakuntaan Pakistanin rajalla. Se on alue, jossa Talibanin vaikutus on voimakkain ja kunnioitus naisten oikeuksia kohtaan on käytännössä olematonta.
Tytöillä ei ole mahdollisuutta koulutukseen, aviomiehet hyväksikäyttävät vaimojaan ja monille perheille ratkaisu avioliiton ulkopuoliselle raskaudelle – vaikka kyseessä olisikin raiskauksesta alkunsa saanut raskaus – on murhata tytär ja lavastaa murha sairaudeksi tai onnettomuudeksi.
Jos yhteisön jäsenet saavat selville avioliiton ulkopuolisen raskauden, he tappavat tytön heimolakien mukaan “säilyttääkseen kunnian”. Jos tytön perhe vastustaa tappamista, heidät tapetaan myös. Jos raiskaajan henkilöllisyys on tiedossa, sekä hänet että uhri tapetaan julkisesti. Suurimmassa osassa tapauksista tyttö ei pysty tunnistamaan raiskaajaa tai tämä pakenee. Näissä tapauksissa tyttö maksaa hengellään, koska oli julman rikoksen uhri.
Eräs tyttö heimoalueelta tuli raskaaksi raiskauksen takia ja pyysi Limalta aborttia. Tyttö kertoi, että raskaus muistutti häntä jatkuvasti hänen koettelemuksestaan. Hän pelkäsi, että hänet tapetaan ja että sukuriita rikkoo hänen perheensä.
Huolimatta siitä, mitä mies täällä tekee, hän selviää rangaistuksetta.
Toinen nainen, kuuden lapsen äiti, oli jumissa aviomiehensä karjan kanssa, kun aviomies oli mennyt uusiin naimisiin. ”Kun hän tuli luokseni, autoin häntä olemaan yhteydessä naisten asioita käsittelevään ministeriöön (Ministry of Women’s Affairs), kunnes kuukausien laillisten perustelujen jälkeen hän vihdoin sai avioeron.”
“Huolimatta siitä, mitä mies täällä tekee, hän selviää rangaistuksetta”, Lima sanoo.
Burka ei suojaa Talibanin tappouhkauksilta
Työskennellessään Kunarissa Lima pukeutui burkaan suojellakseen henkilöllisyyttään. Burka ei kuitenkaan suojellut häntä Talibanin tappouhkauksilta.
”Minulle alkoi tulla varoituskirjeitä, joissa sanottiin, että tekoni ovat islamin vastaisia”, Lima kertoo.
Vuonna 2009 Liman rohkean kutsumuksen vaaralliset puolet paljastuivat karulla tavalla.
Poikani haavoittui ja veljeni kuoli tekemäni työn vuoksi, mutta en ole koskaan luovuttanut.
”Poikani leikki etupihallamme illalla. Kuulin räjähdyksen ja ryntäsin pihalle. Löysin poikani verisenä”, hän muistelee. Liman 11-vuotias poika oli joutunut Talibanin kranaattihyökkäyksen uhriksi perheen kotona. Lukuun ottamatta jalkavammasta johtuvaa kärsimystä, poika selvisi ja pystyy nyt kävelemään kepin avulla.
Pahin oli vielä edessä, kuusi kuukautta myöhemmin. Talibanin jatkuvan uhkailun ja varoituksien jälkeen Liman 22-vuotias veli tapettiin toisessa kranaattihyökkäyksessä Liman klinikkaa vastapäätä.
Hänen oli pakko muuttaa klinikkansa sijainti salaiseksi, mutta kokemus ei lannistanut Liman sitoumusta Afganistanin naisten auttamiseen. Vastuu ja päämäärä ajoivat häntä eteenpäin.
“Haluan palvella maatani ja kansaani, jotka ovat kärsineet paljon. En voi vain istua nurkassa kotona.”
Rohkea lääkäri jatkaa työtään
Afganistanilaisten naisten kokemat ongelmat eivät ole katoamassa, eivätkä myöskään Liman ja hänen perheensä kohtaamat riskit. Hän sanoo olevansa ”pelokkaampi kuin koskaan ennen” turvallisuudestaan jatkuvan epävarmuuden vallitessa. Hän on huolissaan myös turvallisuuden heikkenemisestä Afganistanin presidentinvaalien aikaan aiemmin tänä vuonna.
”Poikani haavoittui ja veljeni kuoli tekemäni työn vuoksi, mutta en ole koskaan luovuttanut. Näitä tekoja ei ole ilman kärsimystä. Afganistanissa kaikki naiset kärsivät.”
Huolimatta hänen omasta tuskallisesta kokemuksestaan Lima pysyy päättäväisenä kutsumuksessaan: voimauttaa ja suojata Afganistanin naisia.
Horia Mosadiq. Kirjoittaja toimii Amnesty Internationalin Afganistanin asiantuntijana.
Tohtori Liman ja hänen potilaidensa nimet ovat muutettu turvallisuuden säilyttämiseksi. Alkuperäinen tarina julkaistiin New Statesmanissa. Amnestyn blogissa ilmaistut näkemykset ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä edusta järjestön virallista kantaa.