Kun muu maailma seuraa herkeämättä Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaan, Taliban kaventaa systemaattisesti naisten ja tyttöjen oikeuksia. Viimeisimpinä uudistuksina Taliban kieltää naisia liikkumasta ilman miespuolista saattajaa ja vaatii naisia peittämään kasvonsa julkisilla paikoilla – myös televisiossa.
Naisten ja tyttöjen oikeus koulutukseen ei toteudu
Talibanin edustajat lupasivat avata tyttöjen yläkoulut ja lukiot uudelleen 23. maaliskuuta 2022 mennessä, mutta lupausta ei ole toteutettu. Koulut ovat olleet suljettuina elokuusta 2021 asti.
Viivästystä on perusteltu tarpeella varmistaa, että tyttöjen koulupuvut ovat Afganistanin ”kulttuurin ja sharia-säännösten mukaisia”. Yli 12-vuotiailta tytöiltä evätään edelleen heidän oikeutensa koulutukseen. Mielenosoittajat niin Afganistanissa kuin muissa maissa ovat kritisoineet Talibanin päätöstä pitää koulut suljettuina.
Lisäksi Afganistanissa on otettu käyttöön uusia rajoituksia, jotka kohdistuvat naisten mahdollisuuksiin matkustaa vapaasti ja yksin ilman saattajaa.
Entisen hallinnon työntekijät ovat vaarassa
Taliban on jatkanut entisen hallinnon työntekijöiden ja turvallisuusjoukkojen jäsenten kostomurhia viime kuukausina, vaikka Taliban julisti ”yleisen armahduksen” takaamaan valtion virkailijoiden ja työntekijöiden turvallisuuden vallankaappauksen jälkeen. New York Timesin mukaan 490 entisen hallinnon virkailijaa ja turvallisuushenkilöstön jäsentä on tapettu tai kadonnut Talibanin toimesta elokuusta 2021 lähtien.
Myös sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa kokeneiden tilanne on edelleen vaikea. Taliban sulki naisasian ministeriön sekä Afganistanin riippumattoman ihmisoikeuskomission. Siksi avun, suojan ja korvausten saaminen on vaikeaa. Esimerkiksi naisten turvakodit ja perhetuomioistuimet, joissa perheväkivaltaa ja muuta sukupuolittunutta väkivaltaa käsiteltiin ennen Talibanin vallankaappausta, ovat yhä suljettuina.
Taliban rajoittaa sananvapautta
Taliban on jatkanut sananvapauden rajoittamista. Taliban on edelleen pidättänyt ja vanginnut toimittajia ja muita media-alan työntekijöitä. Pelkästään elokuun 2021 ja helmikuun 2022 välisenä aikana Taliban pidätti ja vangitsi 50 toimittajaa ja media-alan työntekijää. Toiset ovat joutuneet fyysisten hyökkäysten kohteeksi raportoidessaan Talibanin vastaisista mielenosoituksista.
17. maaliskuuta 2022 Taliban suoritti aseellisen ratsian tv-aseman toimistoihin, pidätti kolme journalistia ja määräsi aseman lopettamaan ulkomaisten televisiosarjojen lähettämisen.
28. maaliskuuta 2022 tieto- ja kulttuuriministeriö antoi asetuksen, joka kielsi yksityisomistuksessa olevia tv-kanavia esittämästä kansainvälisten radio- ja tv-yhtiöiden, kuten BBC:n, Voice of American ja Deutsche Wellen, tarjoamia uutisohjelmia paikallisilla kielillä. Ministeriön tiedottajan mukaan kielto johtui näiden yhtiöiden naisjuontajien pukeutumisesta.
Toukokuussa 2022 Taliban määräsi naiset peittämään kasvonsa julkisilla paikoilla. Käsky koskee myös televisiossa työskenteleviä uutisankkureita.
Uskonnollisiin ja etnisiin yhteisöihin kohdistuu laittomia hyökkäyksiä ja murhia
Hazara-yhteisöjä vastaan kohdistetut hyökkäykset ovat jatkuneet. Islamilainen valtio Khorasanin maakunnassa (IS-K) on ottanut vastuun suurimmasta osasta iskuja tai sen uskotaan olevan niistä vastuussa. Huhtikuussa sarja hyökkäyksiä kohdistui muun muassa koululaisiin ja uskonnonharjoittajiin. Mediaraporttien mukaan shiiamuslimien moskeijaan kohdistuneessa hyökkäyksessä kuoli ainakin 31 ja haavoittui 87 ihmistä Mazar-i-Sharifissa Balkhin maakunnassa.
Hazaroiden asuinalueella olevaan lukioon ja koulutuskeskukseen kohdistuneen iskun uskotaan aiheuttaneen kymmeniä uhreja Kabulissa 19. huhtikuuta 2022. Kukaan ei ole ottanut vastuuta tästä iskusta, vaikka IS-K otti vastuun myöhemmästä Mazar-i-Sharifin iskusta.
Myös huhtikuussa viisi ihmistä kuoli ja 20 haavoittui hazaroiden asuinalueella leikkipuistossa tapahtuneen räjähdyksen seurauksena Heratin maakunnan pääkaupungissa.
Hyökkäyksiä on tehty myös sunnimuslimiyhteisöä vastaan. Sunnimoskeijaan kohdistuneessa räjähdyksessä kuoli ainakin 33 ja haavoittui 43 ihmistä 23. huhtikuuta 2022. Mikään ryhmä ei ottanut vastuuta tästä iskusta.
Humanitaarinen tilanne on kriisitasolla
YK:n mukaan ainakin 23 miljoonaa ihmistä kärsii akuutista elintarvikepulasta Afganistanissa. 95 prosenttia kaikista kotitalouksisista ja melkein 100 prosenttia naisten johtamista kotitalouksista eivät saa riittävästi ruokaa.
Terveystilanne on myös edelleen äärimmäisen huono. Akuutti vesiripuli, koronavirus, denguekuume, polio ja malaria ovat levinneet eri puolilla maata. Erityisesti lapset kärsivät sairauksista.
Afganistanilaiset pakenevat edelleen maasta heikosta turvallisuustilanteesta, huononevasta humanitaarisesta tilanteesta sekä taloudellista kriisistä johtuen. Mediaraporttien mukaan afganistanilaisten palautukset naapurimaista, erityisesti Iranista, jatkuvat. Huhtikuun alussa sosiaaliseen mediaan ilmestyi videoita afganistanilaispakolaisten pahoinpitelystä Iranissa, mikä aiheutti väkivaltaisia mielenosoituksia Afganistanissa Iranin Heratissa sijaitsevaa konsulaattia ja Kabulissa sijaitsevaa suurlähetystöä vastaan.
Toivo nojaa YK ihmisoikeustarkkailuun
YK:n turvallisuusneuvosto uusi UNAMA:n eli YK:n Afganistanin avustusoperaation mandaatin 17. maaliskuuta 2022. Se ylläpitää vahvaa ihmisoikeusmandaattia, johon kuuluvat sukupuolten tasa-arvon tukeminen ja edistäminen sekä siviilien tilanteen seuranta ja raportointi.
Maaliskuussa YK:n ihmisoikeusneuvosto myös nimitti Richard Bennettin Afganistanin ihmisoikeustilannetta käsitteleväksi erityisraportoijaksi. Bennett on entinen UNAMA:n ihmisoikeusyksikön johtaja. Hän on työskennellyt myös Afganistanin riippumattomassa ihmisoikeuskomissiossa sekä Amnesty Internationalissa.