Keskenään kilpailevat puolisotilaalliset joukot ja aseelliset ryhmät syyllistyvät Länsi-Libyassa vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin ja sotarikoksiin, todetaan Amnestyn tuoreessa raportissa.
Amnestyn Rule of the gun: Abductions, torture and other abuses by militias in western Libya -raportin mukaan aseelliset ryhmät ovat todennäköisesti syyllistyneet summittaisiin tappoihin sekä pidättämiensä ihmisten kidutukseen ja muuhun epäinhimilliseen kohteluun. Aseelliset ryhmät valikoivat uhrinsa heidän poliittisten kytköstensä tai kotiseutunsa perusteella.
Konfliktin kaikki osapuolet ovat osoittaneet räikeää piittaamattomuutta siviilien hengestä. Amnestyn satelliittikuvissa näkyy jälkiä summittaisista raketti-iskuista ja tykistötulesta tiiviisti asutuille siviilialueille. Iskut ovat vaurioittaneet koteja, infrastruktuuria ja sairaaloita.
Tämän päivän Libyassa valta on aseilla. Aseelliset ryhmät ja puolisotilaalliset joukot tekevät summittaisia iskuja siviilialueille ja syyllistyvät laajamittaisiin ihmisoikeusloukkauksiin ja sotarikoksiin täysin ilman rangaistusta, sanoo Amnestyn Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan apulaisaluejohtaja Hassiba Hadj Sahraoui.
Puolisotilaallisten joukkojen ja aseellisten ryhmien komentajilla on velvollisuus lopettaa kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkaukset ja tehdä taistelijoilleen selväksi, ettei sellaisia rikoksia hyväksytä. Mikäli komentajat eivät toimi näin, voidaan heitä vastaan nostaa syytteet kansainvälisessä rikostuomioistuimessa ICC:ssä.
Vakavista ihmisoikeusloukkauksista epäillään muun muassa islamistisen Libya Dawn -koalition taistelijoita ja Zintan-Warshafanan alueen liittouman taistelijoita.
Amnestyn satelliittikuvissa näkyy, että Warshafanan alueen siviiliväestön kodit ja Al-Zahran sairaala ovat vaurioituneet huomattavissa määrin raketti-iskuissa. Zawiyan sairaalan teho-osastoon osui raketti, joka haavoitti kymmentä ihmistä. Joukossa oli lääkäreitä, sairaanhoitajia, potilaita ja vierailijoita.
Kansainvälinen humanitaarinen oikeus kieltää summittaiset iskut ja hyökkäykset sairaanhoitoa vastaan. Niitä voidaan pitää sotarikoksina, mutta silti kaikkien osapuolten taistelijat ovat ampuneet raketteja ja tykistötulta tiiviisti asutuille siviilialueille.
Siepattuja on kidutettu
Aseelliset ryhmät ovat siepanneet useita siviilejä Tripolissa, Zawiyassa, Warshafanassa ja Nafusa-vuoria ympäröivissä kylissä. Siepattuja on pidetty panttivankina jopa kaksi kuukautta. Ihmisiä on siepattu heidän kotipaikkakuntansa ja poliittisten kytköstensä vuoksi, kostoksi ja vankien vapauttamisen varmistamiseksi. Useat siepattuna olleet ovat kertoneet Amnestylle joutuneensa kidutetuksi.
Zintanista kotoisin olevat kertoivat Amnestylle Libya Dawnin joukkojen kulkeneen ovelta ovelle hakemassa ihmisiä heidän heimotaustansa tai poliittisten kytköstensä vuoksi. Warshafanan alueella puolisotilaalliset joukot tekevät siviilien koteihin myös iskuja, joissa ryöstellään ja tuhotaan omaisuutta ja sytytetään asunnot ja maatilat lopuksi palamaan.
Aseellisen konfliktin aikana tapahtunutta kidutusta ja muuta epäinhimillistä kohtelua sekä ihmisen ottamista panttivangiksi voidaan pitää sotarikoksina. Samoin vastapuolen omaisuuden takavarikointi tai tuhoaminen voidaan laskea sotarikokseksi, ellei se ole konfliktin kannalta sotilaallinen välttämättömyys.
Libyan viranomaiset eivät ole onnistuneet saattamaan aseellisia ryhmiä vastuuseen teoistaan kolmeen vuoteen. Se on rohkaissut ryhmiä ja saanut heidät uskomaan että he ovat lain yläpuolella. Libyan ihmisoikeustilanne jatkaa todennäköisesti syöksykierrettään, ellei tekijöitä saateta vastuuseen, sanoo Hassiba Hadj Sahraoui.
Kansainvälinen yhteisö on sulkenut silmänsä kaaokselta, joka seurasi vuoden 2011 kansannousua. Kansainvälisellä rikostuomioistuimella ICC:llä on kuitenkin edelleen valtuutus tutkia Libyassa tapahtuvia sotarikoksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan.
Amnesty vaatii puolisotilaallisia joukkoja ja aseellisia ryhmiä vapauttamaan välittömästi ja ehdoitta kaikki taustansa tai poliittisten kytköstensä vuoksi siepatut. Kaikkia pidätettyjä tulee kohdella kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaan inhimillisesti.
Heinäkuun 2014 jälkeen ainakin 287 000 ihmistä on paennut Libyan sisällä summittaisten iskujen ja sieppausten pelossa. Ainakin 100 000 on paennut maasta.