Kidutuksen kielto on kansainvälisen oikeuden ehdoton sääntö, jota on noudatettava myös Suomessa.
Kidutus kielletään Suomen perustuslaissa ja se on säädetty rikoslaissa rikokseksi. Rikoslain mukaan kidutusrikokseen voi syyllistyä virkamies, julkista luottamustehtävää hoitava ja julkista valtaa käyttävä henkilö. Yksityisen henkilön toiseen henkilöön kohdistama kidutuksen kaltainen teko tuomittaisiin esimerkiksi törkeänä pahoinpitelynä, pakottamisena ja/tai vapaudenriistona.
Läheskään kaikki kidutuksen uhrit eivät saa Suomessa tarvitsemaansa hoitoa ja kuntoutusta.
Keskeiset kansainväliset kidutuksen ja muun epäinhimillisen kohtelun vastaiset sopimukset, joihin Suomi on sitoutunut, ovat muun muassa: YK:n kidutuksen ja muun epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastainen yleissopimus, YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva sopimus, YK:n lapsen oikeuksien sopimus, Euroopan ihmisoikeussopimus sekä Eurooppalainen kidutuksen vastainen sopimus.
YK:n kidutuksen vastaista sopimusta valvova komitea (CAT-komitea) arvioi Suomen tilannetta määräaikaistarkastelussa noin neljän vuoden välein Suomen valtion sekä ihmisoikeusjärjestöjen toimittamien raporttien pohjalta. CAT-komitea tarkastelee Suomea jälleen syksyllä 2016 Suomen valtion kesällä 2015 antaman määräaikaisraportin ja järjestöjen toimittamien lausuntojen pohjalta. Amnesty on toimittanut komitealle oman lausuntonsa ja osallistuu käsittelyyn. Myös Euroopan kidutuksen vastainen komitea CPT arvioi Suomen tilannetta tarkastuskäyntiensä pohjalta. CPT vieraili Suomessa syksyllä 2014. Vierailun pohjalta annettiin keväällä 2015 Suomea koskeva raportti.
Amnestyn, Suomen kansallisten tai kansainvälisten valvontaelinten mukaan kidutus ei ole Suomessa ongelma. Suomea koskevissa raporteissa tuodaan kuitenkin esille erilaisia ongelmia koskien velvoitetta täyttää kidutuksen ja muun epäinhimillisen kohtelun kielto sekä estää kidutus ja muu epäinhimillinen kohtelu tehokkaasti (esimerkiksi pidätettyjen suojakeinot).
Suomea koskevat huomiot ovat esimerkiksi koskeneet vaatimusta kehittää turvapaikkamenettelyä sen varmistamiseksi, että Suomi ei palauta ketään maahan, jossa voi joutua kidutetuksi. Lisäksi on kiinnitetty huomiota pidätystilojen ja vankiloiden olosuhteisiin, tutkintavankien pitämiseen poliisin tiloissa sekä siihen, että kaikille rikosepäillyille tulisi varmistaa lakimies.
Ajankohtaisia kysymyksiä Suomessa
Läheskään kaikki kidutuksen uhrit eivät saa Suomessa tarvitsemaansa hoitoa ja kuntoutusta.
Suomi on YK:n kidutuksen vastaisen sopimuksen sekä EU:n vastaanottodirektiivin mukaisesti velvollinen järjestämään kidutettujen tarvitseman hoidon ja kuntoutuksen. Suomessa arvioidaan olevan tuhansia kidutuksen uhreja.
Suomessa kidutuksen uhrien kuntoutuksesta vastaavat merkittävin osin Helsingin ja Oulun diakonissalaitosten ylläpitämät Kidutettujen kuntoutuskeskukset. Amnesty vaatii kidutettujen tunnistamista turvapaikkamenettelyssä, riittävän hoidon, kuntoutuksen ja asiantuntemuksen turvaamista tehokkaasti koko maassa sekä kuntoutusta tarjoavien toimijoiden toiminnan riittävän ja kestävän rahoituksen järjestämistä.
Eduskunnan oikeusasiamies toimii YK:n kidutuksen vastaisen sopimuksen lisäpöytäkirjan edellyttämänä kansallisena valvojana.
Suomi on ratifioinut YK:n kidutuksen vastaisen sopimuksen lisäpöytäkirjan (OPCAT). Lisäpöytäkirjassa edellytetään nimettäväksi kansallinen valvontaelin, jonka tehtävä on valvoa ja säännöllisesti vierailla paikoissa, jossa vapautensa menettäneitä voidaan pitää. Tarkoituksena on estää kidutus ja epäinhimillinen kohtelu.
Eduskunnan oikeusasiamies – jonka tehtäviin jo ennestään on kuulunut viranomaisten valvonta ja suljettujen laitosten tarkastaminen – aloitti lisäpöytäkirjan mukaisena kansallisena valvontaelimenä vuoden 2014 lopussa.
Ulkomaalaista ei saa poistaa alueelle, jossa häntä uhkaa kidutus tai muu epäinhimillinen kohtelu.
Suomen lainsäädäntöön, EU-oikeuteen ja kansainvälisiin sopimuksiin sisältyvän palautuskiellon mukaan ketään ei saada palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa joutuminen vakavien ihmisoikeusloukkausten – kuten kidutuksen – uhriksi. Yksi keskeinen tekijä palautuskiellon kunnioittamisessa on oikeudenmukainen turvapaikka- ja maasta poistamismenettely.
Amnesty vaatii Suomea varmistamaan maastapoistamismenettelyn oikeudenmukaisuuden mm. siten, että turvapaikanhakijoiden kansainvälisen suojelun perusteet arvioidaan huolellisesti oikeudenmukaisessa menettelyssä ja turvapaikanhakijoita ei poisteta maasta asian käsittelyn ollessa kesken. Jokaisella hakijalla tulee myös olla oikeus saada asiantuntevaa oikeudellista apua koko menettelyn ajan.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu valvoo maasta poistamisten täytäntöönpanoa.
Yhdenvertaisuusvaltuutetulle on vuoden 2014 alusta kuulunut tehtävä valvoa ulkomaalaisten maasta poistamisten täytäntöönpanoja. Kansainväliset ihmisoikeuselimet ovat todenneet maasta poistamisten täytäntöönpanon olevan erityisen riskialtis tilanne ihmisoikeusloukkauksille ja useissa maissa viranomaiset ovat syyllistyneet epäinhimilliseen kohteluun näissä toimenpiteissä.
Amnesty on selvittänyt maastapoistamistoimia Suomessa ja pyrkii vaikuttamaan toiminnan mahdollisimman tehokkaan valvonnan varmistamiseksi. Amnesty on vaatinut Suomea lopettamaan lasten ja muussa haavoittuvassa asemassa olevien – kuten kidutuksen uhrien – ulkomaalaisten säilöönoton.
Kiduttamalla saatujen tietojen hyödyntäminen todistusaineistona oikeudenkäynnissä on kielletty.
YK:n kidutuksen vastainen sopimus vaatii, että kiduttamalla tai epäinhimillisellä kohtelulla saatuja tietoja ei käytetä todisteena oikeudessa. Asiasta ei kuitenkaan aiemmin ole nimenomaisesti säädetty Suomen laissa. Nimenomaisen kiellon sisältävä lakimuutos tuli voimaan vuoden 2016 alussa.
Kiduttamalla saatuja tietoa ei saa käyttää eikä hyödyntää myöskään tiedusteluviranomaisten toiminnassa.
Amnesty toimii kidutuksen ja epäinhimillisen kohtelun estämiseksi Suomessa ja kansainvälisesti
Amnesty tekee jatkuvasti työtä vaikuttaakseen siihen, että Suomi noudattaisi täysimääräisesti kansainvälisiä velvoitteitaan kidutuksen ja muun epäinhimillisen kohtelun estämiseksi. Amnesty toimii esimerkiksi:
- vaikuttamalla Suomen turvapaikkapolitiikkaan palautuskiellon kunnioittamiseksi,
- vaatimalla valtiota turvaamaan täysimääräisesti kidutettujen oikeuden kuntoutukseen,
- vaatimalla Suomea kehittämään mekanismejaan ja osaamistaan saattaa kansainvälisiin rikoksiin syyllistyneet vastuuseen teoistaan tarvittaessa ja Suomen rikoslain säännösten mukaisesti myös Suomessa,
- vaikuttamalla Suomen maastapoistamiskäytäntöihin ja niiden valvontaan, sen varmistamiseksi, että toimenpiteissä ei loukata maasta poistettavan ulkomaalaisen oikeuksia,
- toimittamalla tietoja Suomen ihmisoikeustilannetta arvioiville valvontaelimille,
- vaikuttamalla Suomen EU- ja ulkopolitiikkaan ja asevientikäytäntöihin kidutuksen estämiseksi maailmassa. Amnesty vaatii esimerkiksi Suomea edistämään tiukennuksia YK:ssa päivitettäviin vankien kohtelun vähimmäisstandardeihin ja EU:ssa kidutusvälineiden kauppaa koskeviin säännöksiin.