Johtokunta hyväksyi marraskuun kokouksessa muun muassa päivitetyn tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman ja valitsi tämän vuotisen Amnestyn ihmisoikeustyön kynttiläpalkinnon saajan.
Syyskauden toiseksi viimeisessä kokouksessa käytiin läpi Suomen osaston strategian ja toimintasuunnitelman toteutumista sekä kuultiin ajankohtaisia kuulumisia vaikuttamistyön, kampanjoinnin ja aktivismin saralta. Lisäksi kokouksessa tehtiin suunnitelmia tulevan vuoden kansainväliseen edustajainkokoukseen valmistautumiseksi.
Tällä hetkellä Amnestyssä valmistellaan ihmisoikeusmyönteiseen kuntapolitiikkaan tähtäävää kuntavaalikampanjaa, jonka pääteemoja ovat yhtäältä naisiin kohdistuva väkivalta ja toisaalta oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kuntapaikat. Vaikuttamistyön asiantuntijat ovat puolestaan työstäneet lausunnot Suomen raporttien käsittelyyn YK:n ihmisoikeusneuvoston määräaikaistarkastelussa sekä kidutuksenvastaisessa komiteassa.
Parhaillaan valmistellaan myös joka toinen vuosi tehtävää core standards -arviointia, joka perustuu kansainvälisen liikkeen linjauksiin, joita vasten kansalliset osastot peilaavat omaa toimintaansa. Lähtökohtana on osastojen toiminnan yhdenmukaisuus perustavanlaatuisten toimintatapojen osalta ja hyvien, asianmukaisten prosessien olemassaolo.
Talousasiat ovat syksyn mittaan vahvasti kehystäneet johtokunnan agendaa. Osastojen toimintaa määrittää kansainvälisen liikkeen läsnäolon vahvistuminen globaalissa etelässä, missä leijonanosa vakavista ihmisoikeusloukkauksista tapahtuu. Painopisteen muutos tulee heijastumaan myös Suomen osaston tulevaisuuteen.
Tavoitteena yhdenvertainen ja demokraattinen Amnesty
Kokouksessa hyväksyttiin osaston päivitetty tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Työntekijöiden ohella myös aktivisteilla on elintärkeä rooli Amnestyn toiminnassa, ja seuraavaksi laaditaankin erityisesti vapaaehtoisille suunnattu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohje.
Esillä oli jälleen myös yksi kuluvan vuoden johtokuntatyön painopisteistä, jäsendemokratia. Valmisteilla oleva jäsendemokratiapaperi, samoin kuin vapaaehtoistyön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusohjeistus, esitellään jäsenistölle maaliskuisessa vuosikokouksessa.
Kevään vuosikokousta ennakoiden kokouksessa kartoitettiin johtokunnan erovuorossa olevat jäsenet ja tulevat rekrytointitarpeet. Yhdessä rekrytointiryhmän edustajan kanssa keskusteltiin johtokuntaehdokkaiden monimuotoisuuden varmistamisesta, johtokunnassa tarvittavasta osaamisesta sekä johtokuntatyöskentelyn arvioinnista.
Kansallisessa ihmisoikeustyössä yhteistyö muiden kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa on olennaista. Amnestyllä onkin edustajia muissa ihmisoikeuksien parissa työskentelevissä järjestöissä, joissa se on jäsenenä. Kokouksessa valittiin Amnestyn ehdokkaat Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiö KIOSin sekä Pakolaisneuvonnan hallituksen jäseniksi. Amnesty on yksi molempien järjestöjen perustajajärjestöistä.
Lähtölaskenta ihmisoikeuksien päivään
Kokouksessa päätettiin ehdotusten pohjalta Amnestyn kynttiläpalkinnon saajasta. Kynttiläpalkinto luovutetaan vuosittain kansainvälisenä ihmisoikeuksien päivänä 10. joulukuuta ihmisoikeuksia puolustaneelle suomalaiselle henkilölle tai yhteisölle.
Viime vuonna kynttiläpalkinnon saivat Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoiset turvapaikanhakijoille antamastaan tuesta. Menneinä vuosina palkinto on annettu muiden muassa transihmisten oikeuksien puolustajille ja PMMP-yhtyeelle naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisesta työstä. Tänäkin vuonna lopullinen valinta tehtiin useiden loistavien ehdokkaiden joukosta, mikä toimi muistutuksena siitä, miten paljon hienoa ihmisoikeustyötä Suomessa jatkuvasti tehdään. Tämän vuotinen palkinnon saaja paljastetaan 8. joulukuuta.
Ihmisoikeuksien päivän alla järjestetään myös vuosittainen Kirjeitä vapaudelle -kampanja. Juuri käynnistynyt kuusiviikkoinen kampanja kokoaa vetoomuksia ja solidaarisuusviestejä ihmisoikeusloukkauksia kokeneiden ihmisten puolesta ympäri maailmaa.
Kampanja on jo hyvässä vauhdissa ja paljon ihmisiä on innostunut lähtemään mukaan. Tänä vuonna kampanjan markkinoinnissa ja materiaaleissa on panostettu erityisesti yksilöllisten osallistumismahdollisuuksien kehittämiseen. Osallistu sinäkin! Mukaan pääsee kampanjan verkkosivuilla.
Kirjoittaja Katariina Oivo on Amnestyn Suomen osaston johtokunnan jäsen.