Mitä Valko-Venäjällä oikein tapahtuu? Viisi näkökulmaa meneillään oleviin mielenosoituksiin.
Oppositiota estettiin osallistumasta vaaleihin
Valko-Venäjällä järjestettiin presidentinvaalit 9. elokuuta 2020. Ennen vaaleja opposition edustajia pidätettiin ja estettiin asettumasta ehdolle. Poliisi pidätti satoja vapaita vaaleja vaatineita mielenosoittajia. Vaalien jälkeen mielenosoitukset kiihtyivät uudelleen.
Vaalit voitti jo 26 vuotta valtaa pitänyt presidentti Aljaksandr Lukašenka. Lukašenkan haastajaksi nousi lopulta pidätetyn oppositiopoliitikon Sjarhei Tsihanouskin puoliso Svjatlana Tsihanouskaja, jonka äänimäärän väitettiin jääneen vain noin 10 prosenttiin. Lukašenka väitti voittaneensa vaalit yli 80 prosentin äänisaaliilla, mutta esimerkiksi EU ei tunnusta vaalitulosta.
Vaalien jälkeen Valko-Venäjän viranomaiset aloittivat rikostutkinnan opposition perustamasta koordinaationeuvostosta. Viranomaiset syyttävät neuvostoa vallankaappauspyrkimyksistä.
Itsevaltaisen johtajan varjossa
Aljaksandr Lukašenka valittiin Valko-Venäjän presidentiksi vuoden 1994 vaaleissa, jotka ovat toistaiseksi viimeiset vapaat vaalit, jotka maassa on nähty.
Vuonna 2019 eri maiden demokratian tilaa arvioivan Freedom House -järjestön vertailussa Valko-Venäjä sai 19/100 pistettä. Vertailussa arvioidaan esimerkiksi äänioikeuden sekä sananvapauden toteutumista ja sitä, kuinka yhdenvertaisia ihmiset ovat lainvalvojien silmissä. Suomi sai vertailussa 100/100 pistettä.
Mielenosoittaminen on aina riski
Mielenosoitukseen osallistuminen saattaa johtaa esimerkiksi sakkoihin tai pidätykseen. Mielenosoituksien järjestäminen vaikeutui entisestään tammikuussa 2019 voimaan tulleen lakimuutoksen jälkeen. Sen mukaan yleisen tapahtuman järjestäjä joutuu maksamaan poliisille valvonnasta, järjestämään paikalle hoitohenkilökuntaa ja maksamaan alueen siivoamisesta. Mielenosoituksen järjestämiseen pitää myös hakea lupa, jollaisen saa vain harvoin.
Poliisi kohtelee mielenosoittajia kovin ottein. Presidentinvaalien jälkeisissä mielenosoituksissa poliisi ampui mielenosoittajia kumiluodeilla ja vesitykeillä sekä hakkasi mielenosoittajia pampuilla. Maan sisäministeriön mukaan ensimmäisen neljän päivän aikana poliisi pidätti 6700 mielenosoittajaa. Vankeudessa mielenosoittajia kidutettiin.
Pidätyskeskuksista on tullut kidutuskammioita, joissa mielenosoittajat on pakotettu makaamaan liassa poliisien potkittavana ja hakattavana. Heitä on riisuttu alasti ja pahoinpidelty sadistisesti. Pidätetyt eivät ole rikkoneet lakia, he ovat vain osallistuneet rauhanomaisiin mielenosoituksiin. Valko-Venäjällä on käynnissä ihmisoikeuskatastrofi, johon on puututtava välittömästi.
- Marie Stuthers, Amnestyn aluejohtaja
Riippumaton media toimii Valko-Venäjän ulkopuolelta
Riippumattomat uutissivustot joutuvat toimimaan ulkomailta käsin, koska hallitukseen kriittisesti suhtautuvia toimittajia ja bloggaajia pidätetään säännöllisesti. Mediaa koskevat, väljästi muotoillut lait mahdollistavat minkä tahansa verkkosivuston sulkemisen. Maan kaikki televisiokanavat ovat valtion hallussa.
Presidentinvaalien aikana maan hallitus pyrki estämään vapaata tiedonkulkua myös internetin katkoilla. Vaalipäivän iltana internet lakkasi toimimasta kokonaan. Vaalien jälkeen poliisit pidättivät ja hakkasivat mielenosoituksista raportoineita toimittajia. Poliisit myös rikkoivat toimittajien kameroita ja tuhosivat heidän keräämää materiaalia.
Toimittajat Ilman Rajoja -järjestön lehdistönvapausindeksissä Valko-Venäjä ylsi sijalle 153. Listassa on yhteensä 180 maata, joista Suomi on sijalla 2.
Valko-Venäjä – ihmisoikeuksien takapajula
Valko-Venäjä on ainoa Euroopan maa, jossa kuolemanrangaistus on käytössä, vaikkakaan virallista tietoa kuolemaantuomittujen ja teloitusten määrästä ei ole. Amnestyn vuosittaisessa kuolemanrangaisturaportissa todetaan, että vuonna 2019 maassa teloitettiin ainakin kaksi ihmistä ja ainakin kolme ihmistä tuomittiin kuolemaan.
Tämän lisäksi maassa on tuomittu satoja lapsia ja nuoria kärsimään suhteettoman pitkiä vankeusrangaistuksia sen jälkeen, kun huumausainerikosten rikosvastuullisuus alennettiin 14 ikävuoteen. Lapsia ja nuoria on tuomittu jopa 12 vuoden vankeustuomioihin huumausainerikoksista. Osassa tapauksista todisteet syyllisyydestä ovat olleet kyseenalaisia.
Sateenkaariväestö kohtaa Valko-Venäjällä paljon syrjintää. Viranomaiset käyttävät kieltä, joka lisää sateenkaariväestöön kohdistuvaa vihaa ja ennakkoluuloja. Tästä esimerkkinä toimii sisäministeriön vuonna 2019 julkaisema artikkeli, jossa vihjailtiin pedofilian ja homoseksuaalisuuden liittyvän toisiinsa.