Hallitustunnustelija, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo antoi 14.4.2023 eduskuntaryhmille 24 kysymystä, joiden pohjalta hän valitsee hallitusneuvotteluihin kutsuttavat puolueet. Koostimme vastauksia ihmisoikeuksien kannalta keskeisiin kysymyksiin. Ihmisoikeuksien suojeleminen ja edistäminen vaatii vahvaa sitoutumista ja konkreettisia tekoja tulevalta hallitukselta.
Kysymys 1. Mitkä ovat ne keskeiset yhteiskunnalliset muutokset, joita seuraavan hallituksen pitäisi mielestänne saada aikaan?
Ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion tila on heikentynyt globaalisti, eivätkä ne ole turvattuina Suomessakaan. Muun muassa pandemian aiheuttama hoitovelka, Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, ilmastokriisi ja nousevat elinkustannukset vaikuttavat tulevan hallituksen työhön. Ihmisoikeuksia tulee puolustaa kaikilla politiikan tasoilla.
Amnesty pitää tärkeänä, että ihmisoikeudet ovat hallitusohjelman keskiössä.
Keskeisimpiä ihmisoikeushaasteita, joiden huomioiminen on välttämätöntä ensi hallituskaudella, ovat muun muassa politiikan ihmisoikeusperustaisuus, pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden oikeudet, naisiin kohdistuvan väkivallan torjunta, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeudet, tehokkaat ja oikeudenmukaiset ilmastotoimet, riittävä perusturva ja sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen sekä yritysvastuulainsäädäntö. Myös saamelaiskäräjälaki on uudistettava kiireellisesti Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisesti.
Lue täältä lisää.
Suomen tulee ottaa vakavasti kansainvälisiltä ihmisoikeuselimiltä saamansa ratkaisut ja suositukset ihmisoikeustilanteen parantamiseksi. Hallitusohjelman tulee lähteä näistä suosituksista liikkeelle.
Kysymys 2. Yhdyttekö valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoron 8.12.2022 esittämään tilannekuvaan Suomen taloudellisesta tilasta ja julkisen talouden sopeuttamistarpeesta? Sitoudutteko valtiovarainministeriön virkatyönä esittämään julkisen talouden tasapainottamisen mittaluokkaan tulevalla vaalikaudella? Millä keinoilla olette valmiita tasapainottamaan julkista taloutta?
Suomen perustuslain 22 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Ihmisoikeuksien turvaaminen vaatii sekä viranhaltijoilta että päätöksentekijöiltä ihmisoikeusosaamista ja ihmisoikeuksien huomioimista kaikissa toimenpiteissä, myös julkisen talouden osalta.
Valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoron 8.12.2022 esittämässä tilannekuvassa Suomen taloudellisesta tilasta ja julkisen talouden sopeuttamistarpeesta ei mainittu sanana ihmisoikeuksia kertaakaan.
6.3.2023 julkaistussa valtiovarainministeriön meno- ja rakennekartoituksessa esitettiin säästökohteina muun muassa työttömyysturva, asumistuki, etuuksien indeksit, hoitajamitoitus, hoitotakuu ja soteasiakasmaksujen korotukset. Ihmisoikeudet oli mainittu ainoastaan hyvinvointialueita ja kuntia koskevien indeksisäästöjen kohdalla julkisen vallan perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisvelvoitteen osalta . Suomessa tuleekin vahvistaa päätöksenteon ihmisoikeusperustaisuutta myös julkisen talouden suunnittelussa.
Julkista taloutta tasapainotettaessa toimenpiteiden ihmisoikeusvaikutukset on arvioitava ennalta. Lisäksi on varmistettava, että säästötoimet eivät osu kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ihmisryhmiin eivätkä ihmisoikeuksien ydinalueelle. Suomi on esimerkiksi saanut toistuvasti ihmisoikeussopimusten valvontaelimiltä moitteita perusturvan riittämättömästä tasosta. Viimeisin näistä on Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitean helmikuussa 2023 antama ratkaisu, jonka mukaan perusturvan taso Suomessa ei vastaa Euroopan sosiaalisen peruskirjan velvoitteita. Perusturvan taso onkin nostettava Suomen ratifioimien ihmisoikeussopimusten edellyttämälle tasolle. Oikeus sosiaaliturvaan ja riittävään elintasoon ovat ihmisoikeuksia, jotka turvataan kansainvälisessä oikeudessa ja perustuslaissa.
Kysymys 5. Miten vastaisitte laaja-alaiseen työvoimapulaan Suomessa? Millä keinoin lisäisitte kansainvälistä rekrytointia työvoiman saatavuuden turvaamiseksi?
Sisäministeriön teettämän selvityksen mukaan Suomessa oleskelee vajaat 3 000 ihmistä, jotka ovat hakeneet turvapaikkaa vuosina 2015–2016 tai aiemmin ja jotka ovat edelleen turvapaikkajärjestelmässä tai joille on tehty lähiaikoina viimeinen lainvoimainen kielteinen päätös. Monet työllistyneet paperittomat tai turvapaikanhakijat eivät pysty virallistamaan oleskeluaan, koska heillä ei ole passia. Tulevan hallituksen tulee kehittää lainsäädäntöä ja soveltamiskäytäntöä, jotta kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet voisivat joustavammin saada oleskeluluvan työn perusteella. Ratkaisuna tähän olisi matkustusasiakirjavaatimuksesta poikkeaminen tilanteessa, jossa oleskeluvan muut edellytykset täyttyvät ja esimerkiksi Lupa elää-kansalaisaloitteessa esitetty kertalaillistaminen.
Kysymys 6. Mitkä ovat tärkeimmät keinonne sosiaali- ja terveyspalveluiden hoitojonojen purkamiseen? Mitkä ovat tärkeimmät keinonne hoitajapulan ratkaisuun?
Terveyspalveluiden kohtuuhintaisuus ja saavutettavuus on turvattava tulevalla hallituskaudella. Perustuslaissamme turvataan jokaiselle oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Pelkkä lakiin kirjattu oikeus ei kuitenkaan yksin riitä, vaan valtiolla on velvollisuus turvata oikeuksien toteutuminen myös käytännössä ohjaamalla terveyspolitiikkaa ja varaamalla palveluiden tuottamiseen riittävät resurssit.
Julkisessa keskustelussa nostetaan usein esille, että sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmämme on liian kallis ja siihen uppoaa liian suuri osa valtion budjetista. Todellisuudessa Suomessa on melko maltillinen terveydenhuoltorahoituksen taso – alempi kuin Pohjoismaissa keskimäärin, kun tarkastellaan rahoitusta suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Soteuudistuksen toimeenpanossa hyvinvointialueille tulee turvata riittävät resurssit, joilla varmistetaan laadukkaiden sotepalveluiden saatavuus ja kohdennetaan toimia terveyden eriarvoisuuden vähentämiseen.
Lue lisää täältä.
Kysymys 8. Miten vahvistaisitte lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia? Miten torjuisitte nuorten syrjäytymistä?
YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa valtioita huolehtimaan kaikkien lasten oikeuksista.
Lapsi-, nuoriso- ja perhepolitiikan on turvattava erityisen haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien oikeudet. Tämä edellyttää nykyistä kunnianhimoisempia toimia sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksien edistämiseksi. Uutta lakia sukupuolen vahvistamiseksi on uudistettava niin, että translapset ja -nuoret saavat korjattua henkilötietojensa sukupuolimerkinnän ihmisoikeusnormien mukaisesti. Kolmannen sukupuolimerkinnän käyttöönottoa koskeva selvitystyö tulee aloittaa viipymättä. Intersukupuolisten lasten oikeus keholliseen koskemattomuuteen on turvattava lainsäädännöllä.
Lainsäädännön lisäksi sateenkaarilasten, -nuorten ja -perheiden hyvinvoinnin toteutuminen tarvitsee politiikkatoimia useilla tasoilla. Suomen on useiden muiden pohjoismaiden tavoin luotava poikkihallinnollinen toimintaohjelma sateenkaari-ihmisten oikeuksien turvaamiseksi.
Lue lisää täältä.
Kokonaisvaltainen seksuaalikasvatus on avainasemassa lapsiin ja nuorin kohdistuvan seksuaaliväkivallan ehkäisyssä ja sen tunnistamisessa. Erityisesti nuorten tyttöjen kokema seksuaaliväkivalta on lisääntynyt ja raaistunut viime vuosina. Uudistetun seksuaalirikoslainsäädännön toimeenpano vaatii toteutuakseen asennemuutosta. Tulevalla hallituskaudella on edistettävä kokonaisvaltaista seksuaalikasvatusta systemaattisesti. Lasten ja nuorten kanssa toimivien ammattilaisten osaamista on vahvistettava. Suostumus tulee asettaa seksuaalikasvatuksen lähtökohdaksi, ja suostumuskulttuuriin edistämiseksi on tehtävä viestintäkampanjoita. Lisäksi seksuaalikasvatusta on edistettävä kaikessa ulkopolitiikassa ja kehitysyhteistyössä.
YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa viranomaisia ottamaan kaikissa toimissaan, jotka koskevat lapsia, ensisijaisesti huomioon lapsen edun. Lapsen edun tulee olla ensisijainen arviointiperuste myös oleskelulupaprosesseissa. Sopimus takaa lapselle oikeuden tuntea molemmat vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan. Suomen on turvattava kaikille lapsille oikeus vanhempiinsa, eikä lasta saa asettaa eriarvoiseen asemaan sen perusteella, mistä hänen vanhempansa ovat kotoisin.
Kysymys 12. Millä keinoin olisitte valmiita keventämään ihmisille, yrityksille ja julkiselle sektorille normeista ja byrokratiasta aiheutuvia kustannuksia sekä hallinnollista taakkaa?
Huolellisesti valmisteltu sääntely, hyvät prosessit ja riittävät resursointi tukevat päätöksenteon oikeudenmukaisuutta ja tehokkuutta. Kun päätökset saadaan kerralla oikein, voidaan välttyä esimerkiksi pitkiltä oikeusprosesseilta. Hallinnollista taakkaa ei tule keventää ihmisoikeuksien kustannuksella.
Perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointia säädösvalmistelussa ja muussa valmistelussa (mm. valtion talousarvio ja politiikkaohjelmat) sekä toimeenpanon seurannassa tulee vahvistaa. Perus- ja ihmisoikeudet on otettava huomioon ja niitä on toteutettava kaikessa julkisen hallinnon päätöksenteossa ja toiminnassa. Niin valtion, kuntien kuin hyvinvointialueidenkin tasolla on kiinnitettävä erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten oikeuksiin. Valtion tasolla lainsäädäntö, talousarvio sekä strategiat, ohjelmat ja toimenpidesuunnitelmat ovat keskeisiä perus- ja ihmisoikeuksien toimeenpanon välineitä. Säädösvalmistelijoiden ja muiden virkahenkilöiden perus- ja ihmisoikeusosaamista tulee tukea kaikilla hallinnonaloilla.
Yritysvastuusääntelyä sen sijaan tarvitaan varmistamaan, että yritykset kunnioittavat toiminnassaan ihmisoikeuksia ja ehkäisevät ennalta ympäristöhaittoja. Hallituksen tulee varmistaa, että EU:n yritysvastuusääntelyn toimeenpano ja valvonta Suomessa on tehokasta, kunnianhimoista ja riittävän hyvin resursoitua.
Kysymys 16. Mitkä ovat mielestänne tärkeimmät keinot päästöjen vähentämiseksi? Millä keinoin olette valmiita edistämään Suomen hiilineutraalisuustavoitetta ja suomalaisten yritysten puhtaan viennin kasvattamista? Oletteko valmiita luomaan edellytykset uusille ydinvoimainvestoinneille ja pienydinvoimalle?
Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC korostaa ilmastotoimien kiireellisyyttä globaalien nettonollapäästöjen saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä ja maapallon lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 asteeseen. Suomen ja muiden varakkaiden teollisuusmaiden on tehtävä tarvittavat päästövähennykset huomattavasti kehittyviä maita nopeammin. Uusi ilmastolaki asettaa Suomelle tavoitteen olla hiilineutraali viimeistään vuoteen 2035 mennessä. Nykyiset toimet fossiilisista polttoaineista irtaantumiseksi ja hiilinielujen vahvistamiseksi eivät vielä vastaa laissa määritetyn tavoitteen kunnianhimoa.
Ilmastopolitiikan suunnittelussa ja toimeenpanossa tulee varmistaa, etteivät vaikutukset lisää eriarvoisuutta yhteiskunnassa tai globaalisti. Osallistumismahdollisuuksien tasapuolisuus, päätöksenteon läpinäkyvyys ja päätöksentekijöiden vastuuvelvollisuus kuuluvat keskeisesti ilmastopolitiikan menettelytapojen oikeudenmukaisuuteen.
Suomen tulee myös kasvattaa kansainvälistä ilmastorahoitustaan, jolla tuetaan kehittyvien maiden toimia päästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi sekä kehittää ilmastorahoitustaan entistä vastuullisemmaksi ja vaikuttavammaksi.
Lue lisää täältä.
Kysymys 21. Miten vahvistaisitte sisäistä turvallisuutta ja oikeusvaltiota? Oletteko sitoutuneet oikeusjärjestelmän ja poliisin toimintakyvyn takaavien resurssien varmistamiseen? Millä keinoin torjuisitte jengi- ja nuorisorikollisuutta?
Ihmisoikeuksien turvaaminen on olennainen osa oikeusvaltiota. Vahvistamalla valtion ihmisoikeustyötä, vahvistetaan samalla oikeusvaltiota. Perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointia säädösvalmistelussa ja muussa valmistelussa (mm. valtion talousarvio ja politiikkaohjelmat) sekä toimeenpanon seurannassa tulee vahvistaa. Kansainvälisten ihmisoikeusvalvontaelinten suositukset ja toimeenpanon tilanne tulee käsitellä säännöllisesti valtioneuvostossa ja eduskunnassa.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan tulee olla ihmisoikeusperustaista ja ihmisoikeuksia tulee edistää johdonmukaisesti kaikilla sektoreilla. Perus- ja ihmisoikeuksien tehokkaaksi toteuttamiseksi ja edistämiseksi tulee varata riittävät resurssit erityisesti ulkoministeriön ja oikeusministeriön hallinnonaloille sekä ministeriöiden välisen yhteistyön turvaamiseen.
Suomen tulee tukea aktiivisesti ihmisoikeuspuolustajien ja riippumattoman kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia.
Sisäministeriön selvitys vuonna 2018 nosti naisiin kohdistuvan väkivallan sisäistä turvallisuutta uhkaavaksi ilmiöksi. Tilanne ei ole viidessä vuodessa muuttunut. Sisäisen turvallisuuden parantamiseksi tyypillisesti naisiin kohdistuvien väkivaltarikosten tutkintaa on tehostettava. Tutkinnan tavoitteena on oltava nykyistä useamman naisiin kohdistuneen rikoksen syytteeseen asettaminen ja tuomiokäsittely. Myös rikosten ennaltaehkäisyyn on panostettava. Rikoslakia ja oikeusprosessia tulee kehittää tunnistamaan sukupuolittuneen väkivallan eri muodot. Rikosprosessin prosessuaalista oikeudenmukaisuutta on parannettava muun muassa siten, että uhri saa ajantasaisesti tietoa käynnissä olevasta tutkinnasta, syyteharkinnasta ja oikeudenkäynnistä.
Hallituksen tulee myös laatia neljäs kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma ja jatkaa vuonna 2021 annetun ihmisoikeusselonteon toteuttamista. Myös mielenosoitusoikeuden toteutumista on vahvistettava Suomessa, esimerkiksi turvaamalla riittävät resurssit poliisien koulutukseen.
Kysymys 22. Sitoudutteko yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen Suomen rakentamiseen? Sitoudutteko kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kunnioittamiseen?
Yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen Suomen rakentaminen vaatii kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden ottamista vakavasti ja niiden aktiivista edistämistä. Pelkkä sitoutuminen kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kunnioittamiseen ei siis riitä.
Ihmisoikeuksien suojeleminen ja edistäminen vaatii myös konkreettisia tekoja tulevalta hallitukselta. Jotta ihmisoikeudet voivat aidosti muodostaa politiikan perustan, tarvitaan resursseja ja ihmisoikeuskoulutusta, Suomen ihmisoikeustilanteen säännöllistä tarkastelua sekä ihmisoikeuspuolustajien suojelemista ja kansalaisyhteiskunnan tukemista. Ihmisoikeusperustaisuuden tulee olla keskiössä kaikilla politiikan sektoreilla ja tasoilla Suomessa, EU:ssa ja muissa kansainvälisissä yhteyksissä.
Lue lisää täältä.
Tasa-arvoisen Suomen rakentaminen vaatii muun muassa, että naisiin kohdistuvan väkivallan torjunta otetaan tosissaan. On laadittava laki, joka velvoittaa kuntia, hyvinvointialueita ja valtiota lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn. Naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaan tulee varata riittävät resurssit rakenne- ja ihmisoikeuspolitiikassa sekä järjestöjen toiminnassa. Lisäksi tulee toteuttaa lainsäädäntömuutos, joka rajaa pari- tai lähisuhteessa tapahtuvan väkivallan ja seksuaaliväkivallan sovittelun ulkopuolelle.
Lue lisää täältä.
Lue lisää lähisuhdeväkivallan sovittelun rajaamisen perusteluista.
Turvaa hakevien määrä maailmalla on noussut yli 10 miljoonalla vain viime vuoden aikana. Konfliktit, väkivalta, vaino, ihmisoikeusloukkaukset ja ilmastokriisi tulevat lisäämään turvapaikanhakijoiden määrää entisestään. Jotta onnistumme ihmisten vastaanottamisessa ja kriisiytyneiden maiden avustamisessa, tulevan hallituksen ja eduskunnan on otettava kunnianhimoisempi suunta maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistamisessa. Nyt on oikea aika muuttaa Suomen maahanmuuttopolitiikan suunta ihmisoikeusperustaiseksi.
Suomen tulee turvata kansainvälistä suojelua saaneiden ihmisten oikeus perheeseen huomioimalla viime vuosina tehdyt selvitykset perheenyhdistämisen ongelmakohdista sekä kansainvälisten ihmisoikeussopimusten valvontaelinten Suomelle antamat suositukset. Toimeentuloedellytys tulee poistaa kaikilta kansainvälistä suojelua saaneiden perheenjäseniltä. Myös muut lainsäädännön ja käytännön esteet perheenyhdistämiselle tulee huomioida.
Vaihtoehtoisia, turvallisia väyliä Suomeen tulee kehittää, jotta konflikteja ja vakavia ihmisoikeusloukkauksia pakenevien ihmisten ei tarvitse turvautua vaarallisiin turvapaikanhakumatkoihin päästäkseen hakemaan suojelua. Humanitaarinen viisumi kansainvälistä suojelua varten tulee sisällyttää lainsäädäntöön ja huomioida ilmastokriisi ihmisten liikkumista lisäävänä tekijänä.
Oikeus hakea turvapaikkaa on muun muassa EU:n perusoikeuskirjassa turvattu oikeus. Itärajan sulkeminen ja turvapaikanhakuoikeuden keskittäminen uhkaa tämän oikeuden toteutumista. Tulevan hallituksen tulee sitoutua myös käytännössä kansainvälisiin ihmisoikeusvelvoitteisiin. Jokaisella sotaa, vainoa ja muita ihmisoikeusloukkauksia pakenevalla ihmisellä on oikeus hakea turvapaikkaa ja tätä oikeutta tulee vahvistaa sekä kansallisesti että Suomen EU-politiikassa muun muassa parantamalla turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa ja varmistamalla ihmisten pääsy oikeudenmukaiseen turvapaikkaprosessiin. Ulkomaalaislain kokonaisuudistus tulee toteuttaa perus- ja ihmisoikeusmyönteisesti.
Lue lisää täältä.