Ihmisoikeuksien turvaaminen varmistetaan ihmisoikeuksia edistävällä budjetoinnilla. Koronakriisin aiheuttamien taloushaasteiden ratkominen uhkaa tapahtua vuoden 2021 budjettiriihessä ihmisoikeuksien kustannuksella.
Useiden ihmisoikeuksien toteutuminen on riippuvaista julkisesta rahoituksesta, oli kyse sitten oikeudesta äänestää tai välttämättömien terveyspalveluiden saatavuudesta. Niinpä ihmisoikeuksien turvaaminen edellyttää valtiolta aktiivisia toimia budjetin laadinnassa ja toimeenpanossa.
Valtionvarainministeriön talousarvioesityksessä vuodelle 2021 monet ihmisoikeudet uhkaavat jäädä elinkeinoelämälle suunnattujen elvytystoimien jalkoihin. Käymme tässä blogikirjoituksessa läpi esityksen ihmisoikeuksiin liittyvät epäkohdat. Budjettiriihi kokoontuu 14.-15.9. päättämään valtion budjetista vuodelle 2021.
Naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaan tarvitaan lisäresursseja
Naisiin kohdistuva väkivalta on suuri, koronapandemian myötä entisestään kasvanut ihmisoikeusloukkaus Suomessa. Väkivaltaa kokeneiden erityispalveluita tarvitaan juuri nyt erityisen kipeästi niin kuntien, maakuntien kuin valtionkin tasolla. Siitä huolimatta valtiovarainministeriön talousarvioesityksessä ehdotetaan sosiaali- ja terveysalan järjestöavustusten leikkaamista 380 miljoonasta 253 miljoonaan euroon vuonna 2021. Leikkausten alle uhkaavat joutua monet järjestöt, jotka tarjoavat tukipalveluita väkivaltaa kohdanneille naisille.
Koronakriisin myötä nyt väkivaltaa kohdanneiden tukipalveluihin tarvittaisiin enemmän resursseja, ei leikkauksia. Turvakotipaikkojen määrää on kasvatettava, että paikat riittävät kriisin jatkuessa. Turvakotipaikkojen ohelle tarvitaan ennaltaehkäisevää toimintaa, kriisityötä ja selviytymistä tukevia palveluita. Esitetyt leikkaukset osuisivat kovaa näihin matalan kynnyksen palveluihin. Myös seksuaalirikosten uhreille tarkoitettujen SERI-tukikeskusten alueellinen kattavuus on tällä hetkellä riittämätön.
Riittävä toimeentulo turvattava kaikille
Suomen perustuslakiin on kirjattu oikeus välttämättömään toimeentuloon jokaiselle, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellytyksiä. Valtiovarainministeriön talousarvioesitys vuodelle 2021 ei kuitenkaan edelleenkään sisällä perusturvan minimietuuksien, kuten työmarkkinatuen ja vähimmäismääräisen sairauspäivärahan, nostoa ihmisoikeuksia loukkaamattomalle tasolle. Toimeentulotuen väliaikainen lisä on ollut hyvä alku, mutta ei vielä riitä.
Suomessa elää yli 850 000 köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa olevaa ihmistä. Köyhyys koskettaa erityisesti perusturvan varassa eläviä. Suomi on toistuvasti saanut kritiikkiä Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealta ja YK:n taloudellisen, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitealta perusturvan liian alhaisesta tasosta.
Riittää toimeentulo on taattava kaikille myös poikkeusoloissa. Koronaviruspandemian ja sen torjumiseksi tehdyt toimenpiteet ovat johtaneet monien yrittäjien ja työntekijöiden työn ja toimeentulon menetykseen. Taantuman pitkittyessä yhä useampi voi menettää toimeentulonsa. Hallitus on tehnyt toimenpiteitä lieventääkseen poikkeusolojen vaikutuksia ihmisten toimeentuloon. Päätösten ihmisoikeusvaikutuksia on arvioitava sekä ennen päätöksentekoa että pitkällä aikavälillä, jotta riittävä toimeentulo varmistetaan eri ihmisryhmissä.
Pakolaiskiintiö on moninkertaistettava
Valtiovarainministeriö ehdottaa pakolaiskiintiön asettamista hallitusohjelmassa mainittuun minimiin, eli 850 henkilöön. Vaadimme kiintiön nostamista vähintään 1050 henkeen, mikä on hallitusohjelmassa luvattu maksimimäärä turvapaikanhaun ollessa vähäistä.
Hallitus asettaa pakolaiskiintiön vuosittain 850–1050 välille huomioiden turvapaikanhakijoiden määrän. Viime vuodet turvapaikanhakijoiden määrä on ollut laskusuhdanteinen ja tänä vuonna määrä näyttää laskevan entisestään: siinä missä vuonna 2019 turvapaikkahakemuksia jätettiin 4550, joista osa oli uusintahakemuksia, on tänä vuonna hakemuksia jätetty vasta hieman yli 1900. Näistä suurin osa on lisäksi uusintahakemuksia henkilöiltä, jotka ovat jo maassa.
Pakolaiskiintiön säilyttämiselle minimissä ei ole perusteita myöskään laajemmassa perspektiivissä. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n arvion mukaan vuonna 2021 kiintiöpaikkaa tarvitsee noin 1,4 miljoonaa pakolaista. Yli puolet heistä ovat lapsia. Pakon edessä kotinsa jättäneitä on maailmassa noin 79,5 miljoonaa. Korona on vaikeuttanut pakolaisten elämää entisestään ja ilmastonmuutos kiihdyttää konflikteja hauraissa valtioissa.
Norjassa ja Ruotsissa pakolaiskiintiöt ovat moninkertaiset Suomeen verrattuna. Viime vuonna Norja otti yli 3100 kiintiöpakolaista ja Ruotsissa kiintiö jo pitkään ollut 5000 henkilöä. Pakolaiskiintiön ei alun alkaenkaan tulisi riippua maahan saapuvien turvapaikanhakijoiden määrästä, mutta koska hallitus on näin määritellyt, tulisi sen lunastaa lupauksensa ja nostaa pakolaiskiintiötä vähintään 1050 henkilöön.
Ilmastoa ei voi ohittaa
Koronakriisin varjossakaan emme saa unohtaa aikamme toista suurta kriisiä, ilmastonmuutosta. Ilmaston lämpeneminen uhkaa useiden ihmisoikeuksien toteutumista, kuten oikeutta elämään, terveyteen, ravintoon, asuntoon, veteen ja sanitaatioon, tasa-arvoon ja syrjimättömyyteen, itsemääräämisoikeuteen ja terveelliseen ympäristöön. Siksi myös Suomen on tehtävä kaikkensa, että ilmaston lämpeneminen pysäytetään korkeintaan 1,5 asteeseen. Samalla on huolehdittava siitä, että ilmastotoimet ovat linjassa ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa ja ne vähentävät, eivät lisää, eriarvoisuutta.
Hallitus on sitoutunut kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin, mutta talousarvioesityksestä uupuvat sekä riittävä kotimaisten ilmastotoimien rahoitus että tarvittava kansainvälinen ilmastorahoitus. Budjettiriihi olisi hyvä hetki rakentaa uutta ja tulevaisuuteen tähtäävää ilmastopolitiikkaa valjastamalla taloudelliset tukitoimet ekologiseen jälleenrakentamiseen.
Yksi Sanna Marinin hallitusohjelman kuudesta lupauksesta politiikan uudistamisessa on lupaus syrjimättömyydestä. Marinin hallitus lupaa edistää jokaisen ihmisoikeuksia ja edistää tasa-arvoa. Tämän lupauksen lunastaminen edellyttää ihmisoikeusperustaisen lainsäädäntötyön lisäksi myös ihmisoikeusperustaista budjetointia. Kriisissä hallituksen sitoutuminen ihmisoikeuksiin testataan.