Ihmisoikeusperustainen päätöksenteko edellyttää johdonmukaista sitoutumista ihmisoikeuksien edistämiseen ja niiden puolustamiseen. Kokosimme yhteen keskeisimmät ihmisoikeuskysymykset, jotka tulevan hallituksen tulee ottaa agendalleen.
Suomen seuraavan hallituksen tulee sitoutua selkeästi ihmisoikeuksien edistämiseen. Hallitusohjelma on merkittävin tulevan hallituksen toimintaa ohjaava poliittinen asiakirja. Ihmisoikeuksien ja niiden edistämisen tulee olla hallitusohjelman keskiössä. Tutustu hallitusohjelmatavoitteisiimme kokonaisuudessaan täällä.
1. Politiikan ihmisoikeusperustaisuus
Suomen perustuslain 22 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Ihmisoikeuksien tulee olla keskeisessä roolissa, kun eduskunnassa ja valtioneuvostossa valmistellaan ja päätetään lainsäädännöstä, talousarviosta ja muista politiikkatoimista.
Tulevalla hallituskaudella ihmisoikeusperustaisuuden tulee olla keskiössä kaikilla politiikan sektoreilla ja tasoilla Suomessa, EU:ssa ja muissa kansainvälisissä yhteyksissä. Jotta ihmisoikeudet voivat aidosti muodostaa politiikan perustan, tarvitsemme resursseja ja ihmisoikeuskoulutusta, Suomen ihmisoikeustilanteen säännöllistä tarkastelua sekä ihmisoikeuspuolustajien suojelemista ja kansalaisyhteiskunnan tukemista.
Seuraavan hallituksen tulee myös uudistaa saamelaiskäräjälaki Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisesti.
Lue Amnestyn hallitusohjelmatavoitteista politiikan ihmisoikeusperustaisuuden parantamiseksi.
2. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden oikeudet
Maailmalla on käynnissä vaikein pakolaistilanne sitten toisen maailmansodan: turvaa hakevien määrä maailmalla on kasvanut yli 10 miljoonalla vain viime vuoden aikana. Myös Suomeen saapui viime vuonna ennen näkemätön määrä kotinsa jättäneitä ihmisiä. Jotta onnistuisimme näiden ihmisten vastaanottamisessa ja kriisiytyneiden maiden avustamisessa, tulee seuraavan hallituksen ottaa kunnianhimoisempi suunta maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistamisessa.
Jokaisella sotaa, vainoa ja muita ihmisoikeusloukkauksia pakenevalla ihmisellä on oikeus hakea turvapaikkaa ja tätä oikeutta turvapaikan hakemiseen tulee vahvistaa sekä kansallisesti että Suomen EU-politiikassa. Vaihtoehtoisia ja turvallisia väyliä Suomeen täytyy kehittää ja kansainvälistä suojelua saaneiden perheenyhdistämistä tulee helpottaa pikaisesti.
Lue Amnestyn hallitusohjelmatavoitteista turvapaikanhakijoiden oikeuksien parantamiseksi.
3. Naisiin kohdistuvan väkivallan torjunta
Suomi on edelleen yksi Euroopan vaarallisimmista maista naisille. Kyseessä on ihmisoikeusloukkaus, jonka torjuminen on valtion vastuulla. Tulevalla hallituskaudella on korjattava lainsäädännön ja resurssoinnin puutteet ja sitouduttava vahvasti naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaan.
Kunnat, hyvinvointialueet ja valtio on velvoitettava lainsäädännössä lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn. Lähisuhde- ja seksuaaliväkivalta on rajattava sovittelumenettelyn ulkopuolelle. Naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnan rahoitusta on lisättävä, sillä tällä hetkellä rahoitus ei vastaa ihmisoikeusongelman laajuutta ja vakavuutta.
Lue Amnestyn hallitusohjelmatavoitteista naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaan.
4. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeudet
Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen kokema syrjintä on Suomessa yhä laajamittaista eri elämänalueilla. Tulevalla hallituskaudella on puututtava erityisesti sukupuolivähemmistöjen itsemääräämisoikeuden loukkauksiin.
Suomen on useiden muiden pohjoismaiden tavoin luotava poikkihallinnollinen toimintaohjelma sateenkaari-ihmisten oikeuksien turvaamiseksi. Intersukupuolisten lasten oikeus keholliseen koskemattomuuteen on turvattava ja sukupuoli on voitava vahvistaa iästä riippumatta. Lisäksi lainsäädännössä tulee tunnistaa ei-binääriset identiteetit.
5. Ilmasto-oikeudenmukaisuus
Ilmastokriisi on ihmisoikeuskysymys. Tulevan hallituksen on sitouduttava oikeudenmukaisen siirtymän periaatteisiin, joita noudattamalla luonto- ja ilmastotoimissa voidaan turvata ihmisoikeuksien toteutuminen. Ilmasto-oikeudenmukaisuuden tavoitteisiin kuuluu, että vaurailla mailla on vastuu avustaa kehittyviä maita niiden ilmastotoimissa riittävällä ilmastorahoituksella. Tämän vuoksi myös Suomen tulee nostaa ilmastorahoituksensa määrää riittävälle tasolle.
Vaikka nykyisessä ilmastolaissa on kirjattu tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä, ei Suomen tämänhetkisillä ilmastotoimilla saavuteta sitä. Tarvitsemme nyt konkreettisia toimia fossiilisista polttoaineista irtaantumiseksi ja hiilinielujen vahvistamiseksi.
Lue miten ilmastokriisi selätetään oikeudenmukaisesti.
6. Ihmisoikeusvelvoitteiden edellyttämä perusturvan ja toimeentulotuen taso
Oikeus sosiaaliturvaan ja riittävään toimeentuloon ei toteudu kaikkien kohdalla Suomessa. Pienimpien sosiaaliturvaetuuksien eli perusturvan taso on niin matala, että Suomi on saanut moitteita siitä ihmisoikeuskomiteoilta. Liian monet joutuvat elämään taloudellisessa niukkuudessa.
Tulevan hallituksen on otettava ihmisoikeusvelvoitteet vakavasti. Perusturvan tasoon on tehtävä parannuksia ja sosiaaliturvauudistus on toteutettava ihmisoikeusperustaisesti. Myös toimeentulotukilaki täytyy uudistaa ja toimeentulotuesta on poistettava mahdollisuus alentaa sitä.
7. Sosioekonomiset terveyserot
Suomalaisten terveyserojen kaventamisessa ei ole onnistuttu huolimatta siitä, että Suomi on rikas hyvinvointivaltio. Tuhannet pienituloiset joutuvat kamppailemaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen kanssa, mikä estää lähes joka viidennellä palveluiden pariin hakeutumista ja käyttöä.
Tilanteen korjaamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja täytyy alentaa ja maksuttomia palveluita on lisättävä. Hyvinvointialueiden resurssit on turvattava, jotta palveluiden laatuun voitaisiin panostaa ja keskittyä terveyserojen kaventamiseen.
8. Yritysvastuu
Tutkimustiedon mukaan suomalaiset yritykset eivät ole sen vastuullisempia kuin muuallakaan maailmassa. Yritysvastuusääntelyä tarvitaan varmistamaan, että yritykset kunnioittavat toiminnassaan ihmisoikeuksia ja ehkäisevät ennalta ympäristöhaittoja.
Hallitusohjelmassa on varmistettava, että EU:n yritysvastuusääntelyn toimeenpano ja valvonta Suomessa on tehokasta, kunnianhimoista ja riittävän hyvin resursoitua.