Petteri Orpon hallitus päätti jatkaa itärajan sulkua lukuun ottamatta kahta rajanylityspaikkaa. Rajan asteittainen sulkeminen on vaarantanut vakavasti oikeuden hakea turvapaikkaa ja sulkua ovat Amnestyn lisäksi kommentoineet niin YK:n pakolaisjärjestö UNHCR kuin Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu.
Amnesty katsoo, että kahden itärajan rajanylityspisteen avaaminen on askel oikeaan suuntaan. Pääministeri Petteri Orpo ja sisäministeri Mari Rantanen kuitenkin korostivat tiedotustilanteessa 12. joulukuuta, että raja voidaan sulkea uudelleen nopeallakin aikataululla. Ministerit eivät tarkentaneet, millaisin perustein tähän ryhdytään.
Hallituksen päätöksen mukaan raja pysyy kahta rajanylityspistettä lukuun ottamatta suljettuna ainakin 14. tammikuuta 2024 saakka. Amnesty katsoo, ettei päätös ole oikeasuhtainen. Oikeasuhtaisuutta ja välttämättömyyttä tulisi arvioida viikko kerrallaan, ei yli kuukaudeksi eteenpäin.
Hallituksen narratiivi on ristiriitainen ja epäinhimillinen
Rajavartiolaitoksen mukaan rajalle ei ole täyssulun alkamisen jälkeen saapunut yhtäkään turvapaikanhakijaa. Kuitenkin sekä hallituksen ministerit että Rajavartiolaitos ovat rakentaneet narratiivia rajan takana odottavista turvapaikanhakijoista. Julkisuuteen annetut lausunnot ovat ristiriitaisia ja jättävät epäselväksi, miten hallitus perustelee rajan osittaisen sulun jatkamista.
Hallitus perusteli rajan osittaista avaamista toteamalla, että se mahdollistaa ylitykset diplomaateille, perheille ja tavaraliikenteelle. Sisäministeri Rantanen totesi lisäksi, ettei turvapaikkaa hakevien ihmisten kannata tulla rajalle jatkossakaan. Amnesty muistuttaa, että turvapaikan hakeminen on ihmisoikeus. Sisäministeri Rantanen sivuuttaa turvapaikanhakijat ja heidän tilanteensa epäinhimillisellä tavalla.
Maailmassa on enemmän ihmisiä, jotka ovat joutuneet pakon edessä jättämään kotinsa kuin koskaan aikaisemmin, eikä turvapaikanhakuoikeuden rajoittaminen ole vastaus tilanteeseen.
Rajan sulkemista koskevat moitteet
Rajan asteittainen sulkeminen on vaarantanut vakavasti oikeuden hakea turvapaikkaa. Sulkua ovat Amnestyn lisäksi kommentoineet niin YK:n pakolaisjärjestö UNHCR, Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu kuin Yhdenvertaisuusvaltuutettu.
Sisäministeri Mari Rantanen kommentoi ihmisoikeusvaltuutetun moitteita toteamalla, ettei turvapaikanhakua ole keskeytetty, sitä ei vain ole voinut tehdä itärajalla. Amnesty kysyy yhä, onko turvapaikanhakeminen ollut tosiasiallisesti mahdollista, kun yli 1300 kilometrin mittainen raja on ollut kiinni. Hallituksen 12. joulukuuta julkaisemassa muistiossa asiaa ei analysoida tarkemmin.
Jos turvapaikan hakeminen ei ole tosiasiallisesti mahdollista, on olemassa vaara ehdottoman palautuskiellon sekä joukkokarkotuskiellon loukkaamiselle. Tosiasiallisen turvapaikanhaun turvaaminen tarkoittaa käytännössä velvollisuutta pitää riittävä määrä rajanylityspaikkoja avoimena kansainvälistä suojelua hakeville, ottaa vastaan turvapaikkahakemukset ja tutkia ne.
Amnestyn aiempi tutkimus osoittaa, että suljetut rajat ovat lisänneet väkivaltaa ja ajaneet turvaa hakevat ihmiset vaarallisille reiteille.
Rajavartiolain uudistaminen
Hallitus on tehnyt päätöksiä rajan asteittaisesta sulkemisesta rajavartiolain perusteella. Lakia uudistettiin vuonna 2022. Juridisesta näkökulmasta rajavartiolain uudistamiseen liittyy merkittäviä ongelmia.
Perustuslakivaliokunta katsoi, että lyhytaikainen rajan täyssulku voi erittäin poikkeuksellisissa olosuhteissa olla mahdollinen, mikäli tällaisella ajallisesti vain täysin välttämättömään rajatulla toimenpiteellä voidaan turvata maahantulomenettelyn asianmukaisuus. Rajan täyssulku ei ole ollut tästä näkökulmasta perusteltu.
Hallintovaliokunta muutti hallituksen esitystä osittain sen jälkeen, kun perustuslakivaliokunta oli tuonut esiin huomionsa. Muutoksista huolimatta lakia ei palautettu perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi. Tästä huolimatta perustuslakivaliokunnan kanta on olennainen rajan täyssulkua koskevien päätösten kohdalla.
Hei vielä! Kun nyt olet täällä…
… niin uskomme, että välität ihmisoikeuksista kaikille, kaikkialla maailmassa. Tiesitkö, että Amnestyn työ perustuu juuri sinunkaltaistesi välittävien ihmisten tukeen? Olemme riippumaton toimija, joka ei ota vastaan julkista rahoitusta. Mutta riippumattomuutemme on mahdollista säilyttää vain yksityishenkilöiden tuen voimalla.
Työmme on tehokasta. Lahjoittajiemme ansiosta vapautamme satoja vääryydellä vangittuja ihmisiä, painostamme hallituksia muuttamaan syrjiviä lakeja paremmiksi, estämme teloituksia ja pelastamme ihmishenkiä. Lahjoittajien avulla asiantuntijamme pystyvät tutkimaan ja paljastamaan ihmisoikeusloukkauksia. Tuomme vääryyksiä julki ja vaadimme päättäjiä korjaamaan ne.
Tämä kaikki on mahdollista, mutta vain sinun avullasi. Yhdessä voimme lopettaa kidutuksen, sorron ja syrjinnän, auttaa pahoinpideltyjä naisia, sekä tarjota paremman tulevaisuuden sotaa ja tuhoa pakeneville ihmisille.
Siksi kysymme: tekisitkö lahjoituksen sinulle sopivalla summalla? Jokainen lahjoitus on tärkeä. Tue nyt ihmisoikeuksia Suomessa ja kaikkialla maailmassa ja lahjoita!