Suomi loukkaa saamelaisten oikeuksia. Näiden loukkausten keskiössä on Suomen nykyinen saamelaiskäräjälaki ja sen tulkinta. Siksi saamelaiskäräjälain uudistaminen on äärimmäisen tärkeää ja kiireellistä, kirjoittaa Amnestyn Suomen osaston ihmisoikeustyön johtaja Niina Laajapuro.
Hallitusohjelma on ihmisoikeusmyönteisin naismuistiin, kirjoitin Rinteen/Marinin hallitusohjelmaa ruotivassa blogitekstissäni reilut kolme vuotta sitten. Ihmisoikeuksiin sitoutumista kuvattiinkin ohjelmassa todella monin tavoin ja sanankääntein.
Keskeisten ihmisoikeuskirjausten joukossa hallitusohjelmassa oli lupaus kunnioittaa ja edistää saamelaisten kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien edistämistä, selvittää kansainvälisen työjärjestön ILO:n alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan sopimuksen 169 ratifiointia ja jatkaa työtä saamelaiskäräjälain uudistamiseksi. Ensimmäisessä kohdassa mainittiin, että tämä tehdään ottaen huomioon kansainväliset sopimukset. Lisäksi sääntöpohjaista järjestelmää ja kansainvälistä oikeutta luvattiin puolustaa useaan kertaan.
Kansainvälinen oikeus on selkeä. Alkuperäiskansana saamelaisilla on kansainvälisessä oikeudessa erityinen status. Jokaiselle saamelaiselle yksilöinä kuuluvien ihmisoikeuksien lisäksi saamelaisilla on yhdessä nautittavia kollektiivisia kieleen, uskontoon ja kulttuuriin liittyviä oikeuksia sekä erityinen itsemääräämisoikeus, joka tarkoittaa myös oikeutta itsemäärittelyyn. Lisäksi viranomaisilla on velvollisuus neuvotella saamelaisten kanssa heidän oikeuksiaan koskevissa asioissa, joissa tulee toteuttaa vapaan ja tietoon perustuvan ennakkosuostumuksen periaatetta, eli FPIC-periaatetta.
Kansainväliset ihmisoikeussopimuksia valvovat elimet, kuten YK:n ihmisoikeuskomitea ja YK:n rasisminvastainen komitea, ovat useita kertoja hyvin selväsanaisesti todenneet, että nämä oikeudet eivät Suomessa tällä hetkellä toteudu. Suomi loukkaa saamelaisten oikeuksia. Näiden loukkausten keskiössä on Suomen nykyinen saamelaiskäräjälaki ja sen tulkinta. Siksi saamelaiskäräjälain uudistaminen on äärimmäisen tärkeää ja kiireellistä, ja sen toivoisi olevan ihmisoikeuksiin vahvasti ohjelmassaan sitoutuneen hallituksen prioriteettilistan kärkipäässä.
Kansainvälinen oikeus on selkeä. Alkuperäiskansana saamelaisilla on kansainvälisessä oikeudessa erityinen status.
Saamelaiskäräjälain muutosta valmistelleen toimikunnan mietintö sisältää esityksen, joka toteutuessaan olisi merkittävä askel saamelaisten itsemääräämisoikeuden edistämisessä ja mainittujen ihmisoikeusloukkausten poistamisessa. Se tukisi saamelaisten oikeuksiin alkuperäiskansana kuuluvaa ryhmäidentifikaatiota. Ratkaisun avaimet ovat siis jo olemassa, hallituksen tarvitsee vain ottaa ne käyttöön ja antaa lain uudistamista koskeva esitys eduskunnalle viipymättä.
Sen lisäksi, että saamelaiskäräjälain uudistus on ihmisoikeuskysymys ja sitä edellyttävät Suomen kansainväliset velvoitteet, myös ilmastonmuutos ja vihreän siirtymän tuomat uudet maankäyttöpaineet tekevät saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteuttamisesta akuutin kysymyksen.
Ilmasto lämpenee arktisella alueella kaksi kertaa nopeammin kuin muualla, mikä vaikeuttaa esimerkiksi poronhoitoa. Toisaalta saamelaisten kulttuuria ja perinteisiä elinkeinoja uhkaavat myös fossiilisista polttoaineista luopumisella eli niin sanotulla vihreällä siirtymällä perustellut toimet, kuten vesi- ja tuulivoiman lisärakentaminen sekä kaivostoiminnan laajentaminen. Kun kaivos- ja energiayhtiöiden kiinnostus Saamenmaata kohtaan kasvaa, on entistä tärkeämpää vahvistaa saamelaisten itsemääräämisoikeutta ja varmistaa, ettei Saamenmaalla käynnistetä mitään suuria energia-, kaivos- tai metsätaloushankkeita ilman saamelaisyhteisön suostumusta.
Kun saamelaisten keskeinen rooli ilmastopolitiikassa on viimein tunnustettu ilmastolakia myöten ja ilmastolain myötä Suomeen perustetaan saamelainen ilmastoneuvosto, olisi johdonmukaista uudistaa myös saamelaiskäräjälaki tukemaan parhaalla mahdollisella tavalla saamelaisten itsemääräämisoikeutta ja osallisuutta, niin ilmasto- ja maankäyttöasioissa kuin muutenkin.
Saamelaisnuorilla ei ole aikaa odottaa. Kyse on heidän oikeuksistaan, nyt ja tulevaisuudessa. Siksi toivon, että hallitus lunastaa lupauksensa ja on ihmisoikeusmyönteinen sanojen lisäksi myös teoissa.
Teksti: Niina Laajapuro
Kirjoittaja työskentelee ihmisoikeustyön johtajana Amnestyn Suomen osastossa. Teksti on muotoiltu puheesta, jonka kirjoittaja piti Saamelaiskäräjien Nuorisoneuvoston järjestämässä seminaarissa Pikkuparlamentissa 11. lokakuuta 2022.
Hei vielä! Kun nyt olet täällä…
… niin uskomme, että välität ihmisoikeuksista kaikille, kaikkialla maailmassa. Tiesitkö, että Amnestyn työ perustuu juuri sinunkaltaistesi välittävien ihmisten tukeen? Olemme riippumaton toimija, joka ei ota vastaan julkista rahoitusta. Mutta riippumattomuutemme on mahdollista säilyttää vain yksityishenkilöiden tuen voimalla.
Työmme on tehokasta. Lahjoittajiemme ansiosta vapautamme satoja vääryydellä vangittuja ihmisiä, painostamme hallituksia muuttamaan syrjiviä lakeja paremmiksi, estämme teloituksia ja pelastamme ihmishenkiä. Lahjoittajien avulla asiantuntijamme pystyvät tutkimaan ja paljastamaan ihmisoikeusloukkauksia. Tuomme vääryyksiä julki ja vaadimme päättäjiä korjaamaan ne.
Tämä kaikki on mahdollista, mutta vain sinun avullasi. Yhdessä voimme lopettaa kidutuksen, sorron ja syrjinnän, auttaa pahoinpideltyjä naisia, sekä tarjota paremman tulevaisuuden sotaa ja tuhoa pakeneville ihmisille.
Siksi kysymme: tekisitkö lahjoituksen sinulle sopivalla summalla? Jokainen lahjoitus on tärkeä. Tue nyt ihmisoikeuksia Suomessa ja kaikkialla maailmassa ja lahjoita!