Arjen kustannukset ovat olleet nousussa jo kuukausien ajan, kun polttoaineiden, energian ja ruuan hinnat ovat nousseet. Nyt käynnissä oleva Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on pahentanut tilannetta entisestään. Taloudellinen epävarmuus näkyy varsinkin sellaisten henkilöiden kukkaroissa, joiden toimeentulo on riippuvainen perusturvasta.
Vertaisin Suomen perusturvan tilannetta terveydenhuoltoon koronapandemiassa: resursseja on vuosien ajan vedetty niin tiukalle, että kriisin koittaessa nähdään nopeasti hyvin vaikeita seurauksia. Terveydenhuollon osalta tämä on tarkoittanut puutetta tehohoitopaikoista ja kuormittuneen henkilökunnan venymistä jo kolmatta vuotta.
Perusturvan osalta se tarkoittaa sitä, että vähimmäistason sosiaaliturvaetuuksia saavien tilanne vaikeutuu nyt nopeasti, kun Ukrainan sodan seurauksena arjen kustannukset kasvavat huimasti. Hintojen nousu näkyy paitsi bensatankilla, niin myös ruokakaupassa ja sähkölaskussa.
Tilanne vaikuttaa köyhimpiin ihmisiin ja perheisiin akuutisti ja kipeästi. Ihmiset, jotka ovat jo aiemmin kipuilivat ruuan ja lääkkeiden hintojen kanssa ovat nyt hyvin ahtaalla.
Tähän hätään tulee vastata: ihmisoikeusvelvoitteet edellyttävät valtion turvaavan kaikille sosiaaliturvan ja riittävän toimeentulon myös kriisien aikana.
Keinoja löytyy useita: sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen on esittänyt hintojen nousun kompensoimista pienituloisille ylimääräisellä indeksikorotuksella. Sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö SOSTE on korostanut tarvetta huomioida hintojen nousu myös perustoimeentulotuessa ja kuntien harkinnanvaraisessa toimeentulotuessa. Molemmat keinot yhdessä toteutettuina ovat kannatettavia.
Kun haastattelimme perusturvaa saavia ihmisiä koronapandemian aikana, monet kertoivat toimeentulotuen ohessa väliaikaisesti myönnetyn pandemiakorvauksen (75 e/kk) merkityksestä omassa arjessaan.
“Se auttoi hurjasti, kun sain koronalisää toimeentulotukeen. Kun sen sai, niin pystyi ostamaan leipää ja maitoa silloin kun tarvitsi, ja sai maksettua laskut ajallaan. Ei se mihinkään ylimääräiseen riittänyt tai mitään säästöön jäänyt, mutta ei ollut talous ihan niin tiukilla. Stressiä oli huomattavasti vähemmän. ” Yksinhuoltaja Helsingistä, osa-aikaisella eläkkeellä.
Tarvitaan siis välittömiä toimia, joilla vähennetään ihmisten akuuttia taloudellista ahdinkoa hintojen noustessa yhä. Samaan aikaan on korostettava, että riittävä perusturvan taso antaisi nykyistä parempaa turvaa kriiseissä. Amnestyn ja Ihmisoikeusliiton raportin (2021) mukaan Suomen perusturvan taso ei ole riittävä ihmisoikeusvelvoitteiden valossa. Siksi tarvitaan myös pitkän aikavälin sitoutumista perusturvan tason parantamiseen.
Aivan kuten terveydenhuoltojärjestelmäämme tulee kehittää riittävän vahvaksi ja resursoiduksi vastaamaan tulevaisuuden kriiseihin ja haasteisiin, tarvitsemme vahvan ja riittävän, hyvin resursoidun sosiaaliturvajärjestelmän. Resilientit sosiaaliturva- ja terveydenhuoltojärjestelmät ovat parasta huoltovarmuutta.
Teksti: Mariko Sato. Kirjoittaja toimii Amnestyn Suomen osaston taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien asiantuntijana.
Amnestyn blogissa ilmaistut näkemykset ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä edusta järjestön virallista kantaa.