Green Border on vavisuttava elokuva Puolan ja Valko-Venäjän rajalle hylätyistä turvapaikanhakijoista. Agnieszka Hollandin ohjaama elokuva on fiktiivinen, mutta todenmukainen kuvaus raja-alueen todellisuudesta. Green Border on katsottavissa Yle Areenassa 26.3. asti. Tämä artikkeli antaa elokuvan katsomisen tueksi neljä näkökulmaa.
Green Border -elokuva kertoo Puolan ja Valko-Venäjän rajakriisistä eri asemissa olevien ihmisten kautta. Syyrialainen perhe, johon kuuluu kolme lasta, vanhemmat ja isoisä, jää Puolan ja Valko-Venäjän raja-alueelle tönittäväksi piikkilanka-aidan puolelta toiselle. Turvapaikkaa hakevan ihmisen pakottamista takaisin toisen valtion alueelle tutkimatta hänen suojeluntarvettaan kutsutaan ”pushbackiksi”.
Elokuvassa kuvataan myös puolalaisen rajavartijan perspektiivi rajakriisiin. Rajavartijoille tuputetaan propagandaa, jossa turvapaikanhakijoita ei nähdä enää ihmisinä. Rajavartija käy kamppailuaan siitä, mikä on inhimillistä ja oikein.
Green Borderissa katsotaan rajatilannetta myös aktivismin kautta. Aktivistit avustavat raja-alueella olevia turvapaikanhakijoita ja joutuvat kohtaamaan lainsäädännön asettamat rajoitteet ihmisten auttamiselle.
Elokuva näyttää kärsimystä, kuolemaa, pelkoa, kaaosta ja rajavartijoiden käyttämää väkivaltaa. Vaikka elokuva on fiktiivinen, siinä kuvatut tapahtumat ovat todellisuutta Valko-Venäjän ja Puolan rajalla, ja myös Amnesty on raportoinut tapahtumista.
Alla on neljä taustoittavaa näkökulmaa elokuvan katsomisen tueksi.
Turvapaikanhakijoita käytetään pelinappuloina
Vuodesta 2021 Valko-Venäjältä alkoi tulla Puolaan aiempaa enemmän turvapaikanhakijoita. Tästä lähtien turvapaikanhakijoita on mielivaltaisesti pompoteltu maasta toiseen. Tilanne rajalla jatkuu edelleen. Turvapaikanhakijoita on tullut Valko-Venäjältä myös Liettuaan ja Latviaan, jotka ovat niin ikään vastanneet tilanteeseen turvapaikanhakijoiden oikeudet ohittaen.
Syksyn 2023 aikana Suomen itärajalle tuli tavallista enemmän turvapaikanhakijoita. Yhteensä syksyn aikana heitä tuli rajalle noin 1300. Suomen hallituksen vastaus tilanteeseen oli rajan sulkeminen kokonaan ja kyseenalaisen, kansainvälisten ihmisoikeusnormien vastaisen turvapaikanhakua rajoittavan poikkeuslain säätäminen.
Valtiot perustelevat toimintaansa sillä, että Valko-Venäjä ja Venäjä ovat tuoneet turvapaikanhakijoita rajalle tarkoituksellisesti. Mediassa tällaisesta käytetään usein termiä ”hybridioperaatio” tai ”hybridisodankäynti”.
Riippumatta siitä, miten ihmiset ovat päätyneet rajalle, heistä ei tule koskaan puhua “hybridisodan välineinä”. Kyse on turvaa hakevista ihmisistä, joilla on oikeus hakea suojelua – ja vastaanottavalla maalla on velvollisuus ottaa hakemus vastaan ja selvittää täyttyvätkö suojeluperusteet.
EU:n muukalaisvihamielinen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka ajaa ihmisiä vaarallisille reiteille, koska turvallisia väyliä ei ole tarjolla. Green Borderin alussa syyrialaisperhe istuu lentokoneessa toiveikkaana. He pyrkivät sukulaistensa luo Ruotsiin, turvaan, sillä keinolla, joka heille on ollut edes jollain tavalla mahdollinen.
Suomen poikkeuslaki vie vaaralliseen suuntaan
Green Border -elokuva antaa näkymän siihen, mitä eduskunnan heinäkuussa 2024 säätämä poikkeuslaki pyrkii tekemään lailliseksi. Siksi olisi tarpeellista, että jokainen poikkeuslakia hyväksymässä ollut katsoisi tämän elokuvan.
Poikkeuslain tarkoitus on estää turvapaikan hakeminen rajatulla osalla Suomen rajaa ja työntää Suomeen pyrkivät ihmiset takaisin Venäjälle. Poikkeuslaki on kansainvälisten ihmisoikeusnormien, EU-oikeuden ja EU:n perusoikeuskirjan sekä Suomen oman perustuslain vastainen.
Poikkeuslaki on voimassa kesään 2025 asti. Vaikkei lakia enää sen jälkeen uusittaisi, oli poikkeuslain säätäminen jo kolaus oikeusvaltiolle ja ihmisoikeuksien asemalle Suomessa. Laki pahimmillaan rapauttaa ihmisoikeuksia myös Suomen rajojen ulkopuolella. Puola ilmoitti lokakuussa 2024, että se kieltää väliaikaisesti turvapaikanhaun Valko-Venäjän rajalla ja nosti Suomen poikkeuslain rajapolitiikkansa esimerkiksi.
Poikkeuslakia on julkisessa keskustelussa ja mediassa käsitelty lähinnä oikeudellisena kysymyksenä, mutta mikäli laki otettaan käyttöön, kyse on todellisista ihmisistä, jotka laki voi asettaa hengenvaaraan.
Keinot inhimilliseen turvapaikkapolitiikkaan ovat jo olemassa
Turvapaikan hakeminen on kansainvälisten ihmisoikeusnormien ja EU:n perusoikeuskirjan takaama ihmisoikeus, ja sitä tulee kunnioittaa.
Maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa on mahdollista tehdä inhimillisesti, keinot täytyy vain ottaa käyttöön. Tärkeää on lisätä turvallisia reittejä, kuten työ- ja opiskeluperäisiä oleskelulupia, pakolaiskiintiötä ja perheenyhdistämistä, jotta ihmisten ei tarvitse lähteä vaarallisille matkoille.
Pakolaiskiintiö on hallittu tapa vastaanottaa ihmisiä, jotka kipeästi kaipaavat suojelua.
Perheenyhdistäminen on turvallinen tapa tuoda vaarallisiin oloihin jääneitä perheenjäseniä turvaan jo toisaalle asettuneen perheenjäsenensä luo. Kyse on myös oikeuksista, sillä perhe on perustavanlaatuinen perus- ja ihmisoikeus. Perheiden yhdistäminen myös vahvistaa kotoutumista. Valitettavasti Suomessa perheenyhdistämistä on vaikeutettu ja hallitus pyrkii vaikeuttamaan sitä entisestään.
Lisäksi turvapaikkajärjestelmiä on parannettava. Toimiva turvapaikkajärjestelmä takaa inhimillisen kohtelun sekä sen, että todellinen suojelutarve tunnistetaan.
Green Border -elokuva tuo myös esiin, miten EU-maat osoittivat kykynsä vastaanottaa miljoonia sotaa paenneita ihmisiä inhimillisesti ja ihmisoikeuksia kunnioittaen, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan. Elokuva jättää meidät pohtimaan kysymystä siitä, miksei EU takaa samaa jokaiselle sotaa ja ihmisoikeusloukkauksia pakenevalle.
Aktivismi kiinnittää ihmisyyteen
Maailmassa on parhaillaan YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan 122,6 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan. Samalla maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa jatkuvasti koventuu EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa. Tällaisten suurten asioiden äärellä moni voi tuntea olonsa voimattomaksi.
Green Borderissa aktivismilla vastataan rajakriisin mukanaan tuomaan kammottavaan tilanteeseen, mutta pidetään myös yllä ihmisyyttä.
Keinoja toimia pakolaisten oikeuksien puolesta on lukuisia, aina kunnioittavasta kohtaamisesta lähtien. Vapaaehtoistoiminnan ja erilaisten järjestöjen tukemisen lisäksi jokainen voi jakaa tietoa sosiaalisessa mediassa ja omassa lähipiirissään, osallistua mielenosoituksiin tai järjestää niitä, allekirjoittaa vetoomuksia ja kirjoittaa päättäjille.
Ymmärryksen ja tiedon lisääminen on myös äärimmäisen tärkeää. Sitä on mahdollista tehdä niin omassa lähipiirissä kuin esimerkiksi kouluissa. Amnesty International Suomen osasto on yhdessä Turvassa-aktivistiryhmän kanssa laatinut Koulukinolle oppimateriaalin Green Border -elokuvan käsittelyyn oppilaiden kanssa. Materiaali syventää ymmärrystä pakolaisuudesta ja auttaa tutkimaan elokuvan nostattamia tunteita.
Teksti: Vilma Vuorio. Kirjoittaja toimii Amnesty International Suomen osaston viestintäpäällikkönä.
Valokuva: Agata Kubis (Green Border 2024)
Hei vielä! Kun nyt olet täällä…
… niin uskomme, että välität ihmisoikeuksista kaikille, kaikkialla maailmassa. Tiesitkö, että Amnestyn työ perustuu juuri sinunkaltaistesi välittävien ihmisten tukeen? Olemme riippumaton toimija, joka ei ota vastaan julkista rahoitusta. Mutta riippumattomuutemme on mahdollista säilyttää vain yksityishenkilöiden tuen voimalla.
Työmme on tehokasta. Lahjoittajiemme ansiosta vapautamme satoja vääryydellä vangittuja ihmisiä, painostamme hallituksia muuttamaan syrjiviä lakeja paremmiksi, estämme teloituksia ja pelastamme ihmishenkiä. Lahjoittajien avulla asiantuntijamme pystyvät tutkimaan ja paljastamaan ihmisoikeusloukkauksia. Tuomme vääryyksiä julki ja vaadimme päättäjiä korjaamaan ne.
Tämä kaikki on mahdollista, mutta vain sinun avullasi. Yhdessä voimme lopettaa kidutuksen, sorron ja syrjinnän, auttaa pahoinpideltyjä naisia, sekä tarjota paremman tulevaisuuden sotaa ja tuhoa pakeneville ihmisille.
Siksi kysymme: tekisitkö lahjoituksen sinulle sopivalla summalla? Jokainen lahjoitus on tärkeä. Tue nyt ihmisoikeuksia Suomessa ja kaikkialla maailmassa ja lahjoita!