Egyptin presidentti Abdel Fattah Al-Sisin hallinto vainonnut ja vanginnut kansalaisyhteiskunnan toimijoita vuosien ajan. Ilmastokokouksen isäntämaa tukahduttaa myös ilmasto- ja ympäristötoimintaa.
Marraskuussa 2022 käynnistyvä YK:n ilmastohuippukokous kokoaa valtioiden johtajat, neuvottelijat, kansalaisjärjestöt ja toimittajat Egyptin Sharm El Sheikhiin. Vaikka kokouskaupunki tunnetaan aurinkolomakohteena, neuvottelut käynnistyvät synkissä tunnelmissa. Kaikki tunnustavat ilmastonmuutoksen vakavuuden ja päästövähennysten kiireellisyyden, mutta ilmastotoimista ja niiden rahoituksesta on vaikea päästä sopuun.
Erityisen varjon ilmastosopimuksen 27. osapuolikokouksen (COP27) päälle heittää myös puheenjohtajamaa Egyptin vuosia jatkunut ja yhä paheneva ihmisoikeuskriisi. Egyptin ihmisoikeustilanne on heikentynyt dramaattisesti vuoden 2013 armeijan vallankaappauksen ja presidentti Abdel Fattah al-Sisin valtaannousun myötä. Al-Sisin hallinto on rajoittanut kansalaisyhteiskunnan toimintaa ja sananvapautta. Esimerkiksi rauhanomaisia mielenosoituksia on tukahdutettu väkivaltaisesti ja turvallisuusviranomaiset vainoavat sekä painostavat yhteiskunnallisia aktivisteja. Pelkkä hallituksen vastaiseksi tulkittu kirjoitus blogissa tai sosiaalisessa mediassa voi johtaa vankeustuomioon.
Maassa on tällä tuhansia poliittisia vankeja. Joukossa on muun muassa ihmisoikeuspuolustajia, toimittajia, oppositiopoliitikkoja sekä rauhanomaisiin mielenilmauksiin osallistuneita aktivisteja. Usein vangitsemista perustellaan tekaistuilla syytteillä ”valeuutisten levittämisestä” tai ”terrorismista”. Olot vankiloissa ja pidätyskeskuksissa ovat epäinhimilliset ja kidutus on yleistä. Kuolemantuomioita on langetettu satoja, joskin näistä vain osa on pantu toimeen.
Hallinnon toimet kansalaisyhteiskunnan tukahduttamiseksi muodostavat räikeän kontrastin YK:n ilmastosopimuksiinkin kirjatulle periaatteelle kansalaisyhteiskunnan osallistumisesta
Rajoituksia ja rangaistuksia kohdistetaan myös ympäristö- ja ilmastoaktivismiin. Esimerkiksi paikalliset järjestöt eivät saa kritisoida suurten teollisuuslaitosten tai infrastruktuurihankkeiden ympäristövaikutuksia. Sikäli kun ympäristötoiminta sallitaan, sen tulee olla vaaratonta ja keskittyä esimerkiksi kierrätyksen tai uusiutuvan energian edistämiseen.
Presidentti Al-Sisin hallinnon toimet kansalaisyhteiskunnan ja yhteiskunnallisen aktivismin tukahduttamiseksi muodostavat räikeän kontrastin YK:n ilmastosopimuksiinkin kirjatulle periaatteelle kansalaisyhteiskunnan osallistumisesta ja keskeisestä roolista. Perinteisesti kansainvälisiin ilmastokokouksiin ovat esimerkiksi kuuluneet näkyvät protestit ja ilmastomarssit, mutta Egyptissä vastaaviin mielenilmauksiin osallistumisesta on tuomittu ankariin rangaistuksiin.
Ilmastokokouksen lähestyessä Amnesty International ja lukuisat muut järjestöt ovat varoittaneet kansalaisyhteiskunnan toimijoihin kohdistuvista rajoituksista kokouksen aikana. On esimerkiksi epäilty, että Egypti estää tai rajoittaa kansalaisjärjestöjen osallistumista ilmastokokoukseen hankaloittamalla akkreditoitumista sekä epäämällä viisumeita. Myös se, että kokous järjestetään hintatasoltaan kalliissa Sharm El Sheikhissä, voidaan nähdä keinona rajoittaa osallistujajoukkoa. Esimerkiksi monilla Egyptin tai muiden Afrikan maiden ilmastotoimijoilla ei ole varaa majoittua kaupungin hintavissa hotelleissa.
Egyptin hallinto tietää, että ilmastohuippukokouksen puheenjohtajuus kohdistaa maahan kriittisiä katseita ja pyrkii vakuuttamaan, että huolet ovat perusteettomia. Hallinto on muun muassa palkannut erityisesti öljy-yhtiöiden viherpesussa kunnostautuneen PR-fiman Hill+Knowltonin auttamaan ilmastohuippukokouksen viestinnässä. Egyptin virallisilla ilmastohuippukokouksen verkkosivuilla kerrotaan yhteistyön ja osallistumisen kuuluvan kokouksen visioon ja missioon. Kokousviikon ohjelmaan sisältyy teemapäiviä niin nuorille, tasa-arvolle sekä osallistumiselle ja kansalaisyhteiskunnalle. Ilmastomarssitkin kuulemma sallitaan, ainakin tarkoitukseen erityisesti varatuilla alueilla.
Tällä hetkellä kuitenkin näyttää, että Egyptin hallinto ei ole täysin onnistunut piilottamaan maan ihmisoikeuskriisiä PR-temppujen ja höttöisen osallisuusjargonin alle. Sen sijaan lähestyvä ilmastokokous on nostanut Egyptin ihmisoikeustilanteen ympäristö- ja ilmastotoimijoiden tietoisuuteen eri puolilla maailmaa ja kiihdyttänyt kampanjointia myös vangittujen aktivistien, kuten Alaa Abd El-Fattahin, puolesta. Esimerkiksi Egyptin kansalaisyhteiskunnan tilan ja ihmisoikeuksien puolesta vetoavan COP27 Civic Space -vetoomuksen on tällä hetkellä allekirjoittanut jo liki 1000 järjestöä.
Egyptin hallinto ei ole täysin onnistunut piilottamaan maan ihmisoikeuskriisiä PR-temppujen ja höttöisen osallisuusjargonin alle
Egyptin rooli ilmastokokouksen puheenjohtajana pakottaa myös valtioiden ja järjestöjen edustajat pohtimaan, mikä on oikea tapa toimia tilanteessa, jossa kansainvälistä huippukokousta isännöi ihmisoikeuksia polkeva hirmuhallinto. Voidaanko pelkkä kokoukseen osallistuminen tulkita isäntämaan toimien hiljaiseksi hyväksynnäksi ja tulisiko kokousta näin ollen boikotoida kokonaan? Tulisiko puheenjohtajamaan ihmisoikeusloukkauksia arvostella esimerkiksi puheenvuoroissa ja tilaisuuksissa, vai viekö se huomiota pois itse ilmastotavoitteilta ja johtaa pahimmassa tapauksessa neuvotteluiden tai jopa koko sopimusprosessin häiriintymiseen ja pysähtymiseen? Vai oIisiko viisainta sittenkin vain keskittyä ilmastoagendaan, jotta kiireelliset ilmastotoimet eivät ainakaan tästä syystä viivästyisi?
Näistä kysymyksistä ei päästä eroon edes Egyptin ilmastokokouksen päätyttyä, sillä vuonna 2023 järjestettävän COP28-ilmastokokouksen puheenjohtajana toimii Yhdistyneet arabiemiirikunnat. Tämän öljyntuottajavaltion hiilijalanjälki on maailman suurimpia ja sen hallinto on myös syyllistynyt jo pitkään vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin.
Amnesty suosittaa, että kaikki COP27-ilmastokokouksen osallistujat vaativat Egyptin hallinnolta toimia ihmisoikeustilanteen parantamiseksi, kuten poliittisista syistä vangittujen vapauttamiseksi ja vankiloiden olosuhteiden parantamiseksi, kansalaisyhteiskuntaan ja ihmisoikeuspuolustajiin kohdistettujen painostus- ja rangaistustoimien lopettamiseksi. Hallinnon tulee myös kunnioittaa kunnioittamaan kokoontumisvapautta, lopettaa verkkosivuihin ja riippumattomaan mediaan kohdistettu sensuuri sekä turvata kansalaisyhteiskunnan mielekäs osallistuminen COP27-ilmastokokoukseen.
Teksti: Elina Mikola. Kirjoittaja toimii ilmasto- ja ympäristöasiantuntijana Amnestyn Suomen osastossa.
Hei vielä! Kun nyt olet täällä…
… niin uskomme, että välität ihmisoikeuksista kaikille, kaikkialla maailmassa. Tiesitkö, että Amnestyn työ perustuu juuri sinunkaltaistesi välittävien ihmisten tukeen? Olemme riippumaton toimija, joka ei ota vastaan julkista rahoitusta. Mutta riippumattomuutemme on mahdollista säilyttää vain yksityishenkilöiden tuen voimalla.
Työmme on tehokasta. Lahjoittajiemme ansiosta vapautamme satoja vääryydellä vangittuja ihmisiä, painostamme hallituksia muuttamaan syrjiviä lakeja paremmiksi, estämme teloituksia ja pelastamme ihmishenkiä. Lahjoittajien avulla asiantuntijamme pystyvät tutkimaan ja paljastamaan ihmisoikeusloukkauksia. Tuomme vääryyksiä julki ja vaadimme päättäjiä korjaamaan ne.
Tämä kaikki on mahdollista, mutta vain sinun avullasi. Yhdessä voimme lopettaa kidutuksen, sorron ja syrjinnän, auttaa pahoinpideltyjä naisia, sekä tarjota paremman tulevaisuuden sotaa ja tuhoa pakeneville ihmisille.
Siksi kysymme: tekisitkö lahjoituksen sinulle sopivalla summalla? Jokainen lahjoitus on tärkeä. Tue nyt ihmisoikeuksia Suomessa ja kaikkialla maailmassa ja lahjoita!