”Päivystyksissä ennätykselliset ruuhkat”; ”Terveydenhuoltojärjestelmä on kriisissä”; ”Terveyskeskusten lääkäripula pahenee”. Pidämme Suomea rikkaana hyvinvointivaltiona. Miksi siis edellä luetellun kaltaiset uutisotsikot ovat viime aikoina yleistyneet maassamme? Mitä eduskunnan ja hallituksen pitäisi tehdä sosiaali- ja terveydenhuollon tilanteen parantamiseksi tulevalla vaalikaudella?
Perustuslaissamme turvataan jokaiselle oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Pelkkä lakiin kirjattu oikeus ei kuitenkaan yksin riitä, vaan valtiolla on velvollisuus turvata oikeuksien toteutuminen myös käytännössä ohjaamalla terveyspolitiikkaa ja varaamalla palveluiden tuottamiseen riittävät resurssit.
Suomessa on pitkään tunnistettu poliittisella tasolla terveydenhuollon haasteet. Sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen on ollut sosiaali- ja terveyspolitiikan julkilausuttuna tavoitteena jo vuosikymmenien ajan. Tässä ei ole kuitenkaan onnistuttu. Taustalla voivat vaikuttaa osaltaan pinttyneet mielikuvat, joita meillä on suomalaisesta terveydenhuollosta.
Terveydenhuoltomyytti 1: Suomen terveydenhuolto maksaa liikaa
Julkisessa keskustelussa nostetaan usein esille, että sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmämme on liian kallis ja siihen uppoaa liian suuri osa valtion budjetista. Todellisuudessa Suomessa on melko maltillinen terveydenhuoltorahoituksen taso – alempi kuin Pohjoismaissa ja jopa EU-maissa keskimäärin, kun tarkastellaan rahoitusta suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Terveydenhuollon sisällä rahoituksen painopiste on viime vuosikymmeninä muuttunut siten, että perusterveydenhuollon suhteellinen osuus rahoituksesta on pienentynyt, kun taas erikoissairaanhoidon osuus on kasvanut. Perusterveydenhuollon palveluilla on tärkeä merkitys sosioekonomisten terveyserojen tasaamisessa – kaikille tarkoitetut peruspalvelut kattavat niin äitiys- ja lastenneuvolat, kouluterveydenhuollon, suun terveydenhuollon kuin terveyskeskukset.
Terveydenhuoltomyytti 2: Suomessa on kaikille ilmainen terveydenhuolto
Ajatus siitä, että Suomessa terveydenhuolto on ilmaista elää sitkeästi, ja toistuu usein myös kansainvälisessä keskustelussa Suomesta hyvinvointivaltiona. Tosiasiassa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut muodostavat Suomessa suuremman osan terveydenhuollon rahoituksesta, kuin EU-maissa keskimäärin. Uudet hyvinvointialueet asettivat vuoden alussa asiakasmaksut suurimmaksi osaksi korkeimmalle lain sallimalle tasolle.
Korkeilla asiakasmaksuilla on monia kielteisiä vaikutuksia, jotka kohdistuvat yleensä pienituloisiin ihmisiin.
Pienituloiselle asiakasmaksut voivat olla liian suuria maksettavaksi. Viime vuonna sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja meni ulosottoon lähes 490 000, yli 2,5-kertaisesti sen mitä vuosikymmen aiemmin. Ulosotot voivat ajaa pienituloisia syvempään taloudelliseen ahdinkoon.
Korkeat terveyskustannukset aiheuttavat myös osalle ihmisistä esteitä tarvitsemiensa palveluiden käytölle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kyselytutkimuksen mukaan korkeat asiakasmaksut ovat haitanneet lähes joka viidennellä terveyspalveluiden saantia. Asiakasmaksujen lisäksi myös lääkkeet voivat aiheuttaa pienituloisille korkeita kuluja.
Tarvittavien terveyspalveluiden käyttö ei saisi olla kenellekään liian kallista.
Kaikille turvattava terveyspalveluiden saatavuus ja kohtuuhintaisuus
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhtenä tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden parantaminen. Tulevan vaalikauden hallituksen ja eduskunnan on toimittava määrätietoisesti edistääkseen tätä tavoitetta.
Jotta oikeus riittäviin sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluihin toteutuisi Suomessa, päättäjien tulee esimerkiksi:
- säätää terveyskeskuslääkärikäynnit maksuttomiksi,
- alentaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen enimmäistasoa,
- laajentaa asiakasmaksujen huojentamisvelvoitetta koskemaan kaikkia asiakasmaksuja,
- tiedottaa potilaita maksujärjestelyihin liittyvistä oikeuksistaan,
- yhdistää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu-, matka- ja lääkemaksukatot ja
- siirtää velvoite maksukaton täyttymisen seurannasta potilaalta viranomaisille.
Amnestyn Aula Researchilla teettämän kyselytutkimuksen mukaan kansanedustajaehdokkaista 62 prosenttia oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä, että maksuttomien sosiaali- ja terveyspalveluiden määrää tulee lisätä sekä siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon enimmäismaksuja pitää laskea tulevalla vaalikaudella.
Siitä huolimatta sosiaali- ja terveydenhuolto on nostettu esiin leikkauskohteena puhuttaessa tulevan vaalikauden säästökohteista. Leikkauksilla voisi olla vakavia haitallisia vaikutuksia terveysoikeuksien toteutumiseen jo nyt vaikeassa tilanteessa olevalle terveyssektorille.
Hyvinvointialueille tulee turvata riittävät resurssit, jotta ne voivat parantaa laadukkaiden palveluiden yhdenvertaista saatavuutta erityisesti perusterveydenhuollossa. Riittävät resurssit takaavat osaltaan, että hyvinvointialueilla ei ole painetta korottaa sote-asiakasmaksuja.
Toimi ja äänestä terveyden puolesta
Onko sinun ehdokkaasi sitoutunut edistämään oikeutta terveyteen ja riittäviin palveluihin? Haasta ehdokkaasi keskusteluun näistä teemoista. Kiitos, että äänestät ihmisoikeuksien puolesta.
Tukea ja taustatietoa löydät vaalisivultamme.
Lue lisää aiheesta:
Terveyserojen suuri hintalappu – eriarvoisuus käy yhteiskunnalle kalliiksi
Varaa terveyteen? – asiakasmaksut uhkana palveluiden yhdenvertaiselle saatavuudelle
Teksti: Mariko Sato
Kirjoittaja toimii taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien asiantuntijana Amnesty International Suomen osastossa.
Kirjoitus on osa Amnesty International Suomen osaston eduskuntavaalikampanjaa. Blogisarjassa avaamme hallitusohjelmatavoitteitamme kevään 2023 ajan.