Naisiin kohdistuva väkivalta on Suomessa kansainvälisesti vertailtuna hälyttävän yleistä. Kyseessä on ihmisoikeusloukkaus, jonka torjuminen on valtion vastuulla. Pian valittavien päättäjien velvollisuus on korjata lainsäädännön ja resurssoinnin puutteet ja sitoutua vahvasti naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaan.
Suomi on yhä edelleen yksi Euroopan unionin vaarallisimmista maista naisille ja tytöille.
Poliisin tietoon tulee vuosittain noin 10 000 lähisuhde- ja perheväkivaltatapausta. Aikuisista uhreista naisia on 75–78 prosenttia. Noin 146 000 naista on kokenut fyysistä parisuhdeväkivaltaa viimeisen viiden vuoden aikana. Noin 50 000 naista Suomessa joutuu seksuaaliväkivallan uhriksi vuosittain. 96 prosenttia vuosina 2011–2020 poliisin tietoon tulleiden raiskausrikoksien uhreista oli nainen.
Entä tytöt? Kansallisen lapsiuhritutkimuksen mukaan muunsukupuolisilla ja tytöillä on selkeästi enemmän perheväkivallan ja seksuaaliväkivallan kokemuksia kuin pojilla. Noin puolet kahdeksasluokkalaisista ja tätä vanhemmista tytöistä on kokenut vuoden aikana seksuaalista ahdistelua ja 16–17-vuotiaista parisuhteessa olleista tytöistä jopa 45 prosenttia oli kokenut väkivaltaa parisuhteessa.
Tilanne ei saa olla tämä. Suomi voi olla Euroopan turvallisin maa naisille, jos me niin haluamme. Väkivallan ehkäisemiseen ja väkivaltaa kokeneiden tukemiseen on olemassa tehokkaita keinoja.
Velvoite väkivallan torjumisesta kirjattava lakiin
Yhtäkään hallinnon tasoa ei velvoiteta tällä hetkellä ehkäisemään sukupuolittunutta väkivaltaa. Kirjaamalla velvoitteen lakiin pystymme vahvistamaan valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien rooleja ja vastuita naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan ehkäisytyössä. Myös eri toimijoiden yhteistyötä tulee selkeyttää kirjaamalla yhteistyövelvoite lakiin.
Tilastot ja tutkimukset osoittavat, että väkivallalla satutettuja on paljon – paljon enemmän kuin heille suunnattuja palveluja on tarjolla. On äärimmäisen tärkeää, että väkivaltaa kokeneille on saatavilla helposti saavutettavaa, oikea-aikaista, asiantuntevaa ja riittävää tukea. Erityistä huomiota on kiinnitettävä väkivallan aiheuttamien pitkäkestoisten seurausten hoitamiseen.
Tarvitsemme myös rakenteellisia muutoksia väkivallan ehkäisemiseksi. Jotta Suomi voisi olla naisille ja tytöille turvallinen maa, on meidän purettava yhteiskuntamme väkivaltakulttuuria ja rakennettava suostumuskulttuuria. Tähän on välttämätöntä suunnata riittävä rahoitus. Tulevan eduskunnan ja hallituksen on sitouduttava resursoimaan väkivaltaa torjuvien järjestöjen työtä.
Pari- ja lähisuhdeväkivalta rajattava sovittelun ulkopuolelle
Tällä hetkellä suurin osa sovitteluun ohjatusta lähisuhdeväkivallasta on dynamiikaltaan toistuvaa parisuhdeväkivaltaa huolimatta siitä, että sovittelu on nimellisesti kiellettyä toistuvissa väkivaltatilanteissa. Yli 80 prosentissa tapauksista uhri on nainen. Sovitteluun on ohjattu myös törkeitä pahoinpitelyjä ja jopa seksuaalirikoksia. Tyypillisin sovittelusopimus on anteeksipyyntö.
Vaadimme yhdessä Väkivaltaobservatorion ja 17 järjestön kanssa, että lähisuhdeväkivallan sovittelusta tulee luopua. Yhteiskunnan on annettava selkeä ja johdonmukainen viesti väkivallan tekijöille: lähisuhde ei ole olosuhde, joka vähentää väkivallan vakavuutta. Päinvastoin luottamussuhde tekee siitä erityisen tuomittavan. Lainsäädäntömuutoksella on varmistettava, että rikosprosessi ei katkea sovitteluun. Tulevaan hallitusohjelmaan on kirjattava tämä selkeästi.
Haastamalla eduskuntavaaliehdokkaita allekirjoittamaan vetoomuksen voit olla mukana edistämässä rakenteellisia ratkaisuja naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi.
Meillä on kannatusta väkivallan ehkäisylle, nyt tarvitsemme toimintaa
Amnestyn tilaamassa ja Aula Researchin toteuttamassa ehdokaskyselyssä ehdokkaat yli puoluerajojen kannattivat toimenpiteitä naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi. Väkivallan ehkäisemisvelvoitteen kirjaamista lakiin kannatti peräti 76 prosenttia ehdokkaista, kun taas pari- tai lähisuhteessa tapahtuvan väkivallan ja seksuaaliväkivallan rajaamista sovittelun ulkopuolelle kannatti 69 prosenttia ehdokkaista.
Kannatuksen muutos poliittiseksi tahdoksi ei kuitenkaan tapahdu itsestään. Tulevien päättäjien täytyy sitoutua vahvasti sukupuolittuneen väkivallan vähentämiseen.
Tule mukaan vaikuttamaan! Tutustu eduskuntavaaliehdokkaiden ajamiin teemoihin ja varmista, että ehdokkaasi on mukana rakentamassa Suomesta Euroopan turvallisinta maata naisille ja tytöille.
Teksti: Pia Puu Oksanen
Kirjoittaja toimii sukupuoleen ja seksuaalisuuteen perustuvan syrjinnän asiantuntijana Amnesty Internationalin Suomen osastossa.
Kirjoitus on osa Amnesty International Suomen osaston eduskuntavaalikampanjaa. Blogisarjassa avaamme hallitusohjelmatavoitteitamme kevään 2023 ajan.