Perusoikeudet ja ihmisoikeudet turvaavat erityisen tärkeitä oikeuksia. Hallitusohjelman valmistelussa on pidettävä mielessä, että perus- ja ihmisoikeudet muodostavat perustan valtion ja muun julkisen vallan päätöksenteolle ja toiminnalle. Ne eivät ole ohjelmajulistuksia, vaan vahvasti velvoittavaa oikeutta. Perustuslaissa edellytetään julkisen vallan turvaavan perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.
Perus- ja ihmisoikeuksien toteuttaminen on jatkuva prosessi. Oikeudet eivät toteudu itsestään, vaan tarvitaan niitä toteuttavaa lainsäädäntöä, voimavarojen osoittamista oikeuksien toteuttamiseen sekä oikeuksien huomioon ottamista kaikessa viranomaisten päätöksenteossa ja toiminnassa.
Perus- ja ihmisoikeuksien tulee näkyä kaikilla politiikan aloilla ja tasoilla johdonmukaisina konkreettisina tekoina. Tämä koskee mitä suuremmassa määrin hallitusohjelmaa ja sen kirjauksia. Hallitusohjelma luo kehyksen lainsäädännön, talousarvion ja eri ohjelmien ja strategioiden valmistelulle. Hallitusohjelman kirjauksilla on keskeinen merkitys, miten perus- ja ihmisoikeuksia toteutetaan hallituskauden aikana. Hallitusneuvotteluissa on varmistettava, että perus- ja ihmisoikeusvelvoitteet otetaan huomioon hallitusohjelmassa.
Poliittista keskustelua on eduskuntavaalien alla ja sen jälkeen hallinnut julkisen talouden sopeutustoimet. Eri puolueet ovat vaaliohjelmissaan ja valtiovarainministeriö meno- ja rakennekartoituksessaan ehdottanut lukuisia leikkauksia eri palveluihin ja toimeentuloetuuksiin. Valitettavan vähän esitysten yhteydessä on pohdittu niiden vaikutuksia perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. Lainsäädännön ja valtion talousarvion valmistelussa perus- ja ihmisoikeusvaikutukset on arvioitava ja otettava huomioon. Myös julkisen talouden sopeutustoimia koskevissa ratkaisuissa tulee huolellisesti arvioida perus- ja ihmisoikeusvaikutukset ja ottaa ne päätöksenteossa huomioon.
Ihmisoikeuksien valvontaelinten suositukset otettava huomioon hallitusohjelmassa
Ihmisoikeussopimusten valvontaelinten huomautukset ja suositukset tarjoavat tärkeän peilin ihmisoikeusvelvoitteiden toteuttamiseen. Valvontaelinten Suomelle antamissa huomautuksissa ja suosituksissa toistuvat samat aiheet kerrasta toiseen. Ihmisoikeuksien valvontaelinten suositusten toimeenpanoa onkin vahvistettava. Hallitusohjelmaan tulee kirjata, että ihmisoikeuksien valvonta- ja seurantaprosesseissa Suomen saamat huomautukset ja suositukset otetaan säännöllisesti tarkasteluun valtioneuvostossa ja eduskunnassa.
Suomi saa toistuvasti moitteita liittyen muun muassa naisiin kohdistuvaan väkivaltaan, perusturvan riittämättömään vähimmäistasoon, syrjintään, rasismiin, muukalaisvihaan ja vihapuheeseen, maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden oikeusturvaongelmiin sekä vähemmistöjen ja alkuperäiskansa saamelaisten oikeuksien toteutumiseen. On monia ihmisoikeuksien valvontaelinten ratkaisuja ja suosituksia, joita ei ole toimeenpantu toistuvista kehotuksista huolimatta.
Lähisuhdeväkivallan ehkäisemistä tulee vahvistaa kaikilla hallinnon tasoilla. Naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnan rakenteiden ja ohjelmien resurssointi ei tällä hetkellä vastaa ongelman laajuutta ja vakavuutta. Myös lasten ja nuorten kohtaaman väkivallan ehkäisemisen resursseja on vahvistettava.
Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea on useaan otteeseen moittinut Suomea perusturvan liian matalasta vähimmäistasosta. Hallituskaudet ylittävässä sosiaaliturvauudistuksessa on luotava järjestelmä, joka on saavutettava ja kattaa nykyistä paremmin erilaiset sosiaaliset riskit ja muuttuvat elämäntilanteet.
Sosioekonomiset terveys- ja hyvinvointierot ovat Suomessa merkittävät. Ne haastavat yhteiskunnan sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut ja muut terveyteen liittyvät kustannukset lisäävät terveyden eriarvoisuutta ja pienituloisten taloudellista ahdinkoa. Sosioekonomisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen vahvistaisi ihmisten työ-, opiskelu- ja toimintakykyä, nostaisi työllisyysastetta ja vähentäisi sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia. Terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen onkin otettava hallitusohjelmassa vakavasti niin valtion, hyvinvointialueiden kuin kuntien tasolla. Kaikista mahdollisesti terveys- ja hyvinvointieroja lisäävistä toimista tulee pidättäytyä.
Vähemmistöjen oikeuksien toteutumista tulee vahvistaa määrätietoisella ohjelmatyöllä. Sateenkaari-ihmisten kokema syrjintä on yhä laajamittaista eri elämänalueilla, ja rasismi on Suomessa edelleen hyvin yleistä. Hallituskauden aikana on laadittava sateenkaaripoliittinen toimintaohjelma sekä uusi rasismin vastainen toimintaohjelma. Saamelaiskäräjälain uudistusta tulee jatkaa kiireellisesti edellisen hallituskauden työn pohjalta. YK:n sopimusvalvontaelimet ovat toistuvasti todenneet, että nykyinen saamelaiskäräjälaki ja sen tulkinta loukkaavat saamelaisten oikeuksia. Viime vaalikaudella parlamentaarisessa komiteassa valmistellun kansallisen lapsistrategian aktiivista toimeenpanoa on jatkettava.
Kansainvälistä suojelua saaneiden ihmisten oikeus perheeseen on turvattava huomioimalla viime vuosina tehdyt selvitykset perheenyhdistämisen ongelmakohdista sekä ihmisoikeussopimusten valvontaelinten Suomelle antamat suositukset. Jokaisella sotaa, vainoa ja muita ihmisoikeusloukkauksia pakenevalla ihmisellä on oikeus hakea turvapaikkaa ja tätä oikeutta tulee vahvistaa sekä kansallisesti että Suomen EU-politiikassa muun muassa parantamalla turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa ja varmistamalla ihmisten pääsy oikeudenmukaiseen turvapaikkaprosessiin. Ulkomaalaislain kokonaisuudistus on toteutettava perus- ja ihmisoikeusmyönteisesti. Uudistuksessa on vahvistettava lapsen oikeuksien ja lapsen edun ensisijaisuuden toteutumista.
Suomen on tehtävä perus- ihmisoikeusperustaista ilmastopolitiikkaa ja pidettävä kiinni asetetuista ilmastotavoitteista. Maapallon lämpenemisen hidastaminen on koko ihmiskunnan keskeinen kysymys. Suuri osa maailmasta uhkaa tulla elinkelvottomaksi aiheuttaen valtavasti inhimillistä kärsimystä, konflikteja ja ilmastosiirtolaisuutta.
Perus- ja ihmisoikeusperustaisella politikalla päästään koko yhteiskunnan ja sen kaikkien jäsenten kannalta parhaaseen tulokseen. Perus- ja ihmisoikeusmyönteinen yhteiskunta turvaa kaikille mahdollisuuden hyvään elämään, osallistumiseen ja toimiseen yhteiskunnan aktiivisena jäsenenä. Se on tie kestävään yhteiskuntaan, jossa huomioidaan niin sosiaalinen, ekologinen kuin taloudellinen kestävyys pitkäjänteisellä ja vastuullisella tavalla.
Teksti: Esa Iivonen
Kirjoittaja on Amnesty International Suomen osaston johtokunnan puheenjohtaja