Afganistanissa vakavien ihmisoikeusloukkausten määrä on jatkuvasti kasvanut, turvallisuustilanne heikentynyt eikä kansainvälinen yhteisö ole tunnustanut Taliban-hallintoa. Tästä huolimatta Maahanmuuttovirasto ei näe Afganistania siviileille turvattomana maana, vaan on jälleen alkanut tehdä Suomessa asuville afganistanilaisille turvapaikanhakijoille kielteisiä turvapaikkapäätöksiä. Järjestöt pitävät afganistanilaisten turvapaikanhakijoiden tilannetta Suomessa hyvin vaikeana ja kielteisten turvapaikkapäätösten tekoa ongelmallisena. Vaadimme, että ajantasainen turvallisuustilanne sekä erityisesti hazara-vähemmistön katastrofaalinen tilanne huomioidaan turvapaikkapäätöksiä tehtäessä. Afganistaniin ei tule palauttaa ketään ja Suomessa oleville afganistanilaisille tulee myöntää kansainvälistä suojelua.
Ajantasainen tilanne Afganistanissa
Afganistanin ihmisoikeustilanne pahenee päivä päivältä. Marraskuussa Taliban ilmoitti sharia-lain tiukentamisesta, mikä tarkoitti esimerkiksi mestausten ja amputointien käyttöönottoa rangaistuksina. Julkisista rangaistuksista on jo uutisoitu: Taliban-liike on julkisesti ruoskinut naisia, joita syytetään aviorikoksesta.
Naisten elintila on kaventunut minimiin. Monilla alueilla naiset eivät käytännössä saa poistua kotoaan ilman miespuolisen sukulaisen seuraa tai matkustaa ilman miespuolista seuralaista. He eivät enää saa työskennellä julkisissa tiloissa ja myös pääsy moniin julkisiin tiloihin on estetty. Naisten pukeutumista on rajoitettu kodin ulkopuolella, eivätkä yli 12-vuotiaat tytöt saa mennä kouluun. Amnesty on raportoinut naisten ja tyttöjen heikentyneestä asemasta Talibanin hallinnon alla. Taliban on pidättänyt mielivaltaisesti naisia ja tyttöjä Talibanien syrjivien sääntöjen rikkomisesta. Taliban on myötävaikuttanut myös lapsi- ja pakkoavioliittojen määrän nousuun. Naisia, jotka protestoivat rauhanomaisesti Talibanin käytäntöjä vastaan, on ahdisteltu, uhkailtu, siepattu, pidätetty mielivaltaisesti ja kidutettu.
Myös etniset ja uskonnolliset vähemmistöryhmät kohtaavat pahenevaa vainoa. YK:n Afganistan-erityisraportoija Richard Bennett sekä Amnesty International ovat syksystä 2021 lähtien raportoineet hazaroiden ja muiden vähemmistöryhmien vainosta, mielivaltaisista pidätyksistä, kidutuksesta, teloituksista ja häädöistä. Käytännössä vähemmistöiltä on riisuttu poliittinen edustus parlamentista ja muista elimistä. Lokakuun 2022 alussa uutisoitiin jälleen uudesta massiivisesta iskusta kouluun, jossa kuoli kymmeniä pääosin hazara-taustaisia lapsia Kabulissa.
Vaikka tietoa Afganistanin turvallisuustilanteesta on vaikea saada, järjestöt saavat sekä Suomessa että Afganistanissa asuvien kontaktiensa kautta jatkuvasti tietoa mielivallasta, väkivallasta ja vainosta.
Maahanmuuttoviraston maatiedon viiveistä ja julkisuudesta
Maahanmuuttoviraston maatietoraportteja ja soveltamisohjeita on odotettu useaan otteeseen liian pitkään. Keväällä 2021 Afganistanin turvallisuustilanne heikkeni nopeasti ja Taliban kasvatti valtaansa, mutta Maahanmuuttovirasto lopetti kielteisten päätösten tekemisen afganistanilaisille vasta heinäkuussa ja poliisi palautti vielä toukokuussa 2021 afganistanilaisen Suomesta Afganistaniin. Taliban valtasi Kabulin elokuussa 2021, mutta edelleen moni afganistanilainen odottaa päätöstään. Päätösten viipymistä on perusteltu maatiedon käynnissä olevalla päivittämisellä. Turvapaikkapäätös tulisi tehdä kuudessa kuukaudessa, mutta Maahanmuuttovirasto on lykännyt monien hakijoiden päätösten tekemistä nyt jo pitkälle yli vuoden.
Maatietoraportteja on vihdoin alettu päivittää alueittain, ja ilmeisesti useita raportteja on valmistunut kesällä ja syksyllä 2022. Maahanmuuttovirasto on julkinen laitos, ja lähtökohtaisesti kaikkien viranomaisten asiakirjojen tulee olla julkisia, jos ei niitä ole erikseen määrätty salassapidettäviksi. Kuitenkaan kyseisiä raportteja ei ole päivitetty Maahanmuuttoviraston julkisille sivuille sitä mukaa, kun ne on otettu virastossa käyttöön eivätkä ne ole edelleenkään missään julkisesti nähtävillä.
Maahanmuuttoviraston mukaan Afganistanin turvallisuustilanne on parantunut
Talibanin valtaannousun jälkeen Maahanmuuttovirasto on myöntänyt turvapaikkoja muun muassa journalisteille, ihmisoikeuspuolustajille ja syrjäytetyn hallinnon palveluksessa olleille henkilöille. Tosiasiassa maan turvallisuustilanteen heikkeneminen ja ihmisoikeusloukkaukset koskevat ihan kaikkia – siviilejä sekä erityisesti vähemmistöryhmiä.
Maahanmuuttoviraston “Ohje afganistanilaisten turvapaikanhakijoiden kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten käsittelystä ja ratkaisemisesta” katsoo kuitenkin, ettei mielivaltaisen väkivallan aste ole käytännössä millään Afganistanin alueella niin korkea, että se edellyttäisi toissijaisen suojelun myöntämistä turvallisuustilanteen vuoksi. Raportti keskittyy “turvallisuusvälikohtauksiin”, mutta esittelee myös vainoa ja ihmisoikeusloukkauksia esimerkiksi hazaroita kohtaan.
Samaan aikaan kun kansainvälinen yhteisö, esimerkiksi UNHCR ja Amnesty International, raportoi kasvavista oikeudenloukkauksista, Maahanmuuttovirasto katsoo valtaosan Afganistanin alueista rauhoittuneen niin, että siviilien on turvallista palata. Systemaattisesta vähemmistöihin ja naisiin kohdistuneesta väkivallasta huolimatta Maahanmuuttoviraston ohjeessa katsotaan monen alueen muuttuneen Taliban-liikkeen valtaannousun myötä aiempaa turvallisemmiksi. Ylipäätään ajatus siviilien palauttamisesta maahan, jonka hallintoa Suomi tai mikään muu valtio, ei tunnusta, on ristiriitainen eikä täytä ihmisoikeussopimusten vaatimusta siitä, että siviilit voisivat tulla oman maansa hallinnon suojelemiksi.
Maahanmuuttoviraston tulee myöntää kansainvälistä suojelua afganistanilaisille
Afganistaniin ei ole yli vuoteen käännytetty ketään, eikä maastapoistaminen ole mahdollista. Afganistaniin ei voi palata vapaaehtoisesti, sillä vapaaehtoisen paluun järjestelmä ei pidä Afganistanin oloja riittävän vakaina. Silti Maahanmuuttovirasto on syksyllä alkanut tehdä afganistanilaisille turvapaikanhakijoille kielteisiä päätöksiä kansainvälisen suojelun osalta. Niitä on tehty myös vainottuun hazara-vähemmistöön kuuluville.
Kansainvälistä suojelua tulisi myöntää turvapaikanhakijoille tilanteissa, jossa ei voida sulkea riittävällä varmuudella pois mahdollisia oikeudenloukkauksia. Talibanin valtaannousun myötä arkipäiväisiksi tulleet moniin eri ryhmiin ja koko naissukupuoleen sekä vähemmistöihin kohdistuneet systemaattiset oikeudenloukkaukset ovat riittävä peruste kansainvälisen suojelun myöntämiseksi kaikille afganistanilaisille turvapaikanhakijoille Suomessa.
Afganistanin tilanne edellyttää Suomelta pakolaiskiintiön nostamista ja kohdentamista. Toisekseen se edellyttää kansainvälisen suojelun myöntämistä kaikille Afganistanin kansalaisille, jotka hakevat Suomesta turvapaikkaa. Kolmanneksi se edellyttää kaikkien Suomesta kansainvälistä suojelua tai oleskeluluvan saaneiden afganistanilaisten perheenyhdistämisten kiirehtimistä sekä mahdollisesti asiakirjavaatimuksista poikkeamista ja muukalaispassien myöntämistä perhe-elämän suojan takaamiseksi. Myös muun omaisen oleskelulupakategorian osalta afganistanilaisten hakijoiden haavoittuva asema on otettava huomioon, ja esimerkiksi naispuolisille sisaruksille, leskille ja omaisille, joiden todennäköisyys joutua oikeudenloukkausten kohteeksi, on myönnettävä oleskeluluvat aiempaa joustavammin.
Amnesty International Suomen osasto ry
Turvapaikanhakijoiden tuki ry