Tänään 21.3. vietetään YK:n rasisminvastaista päivää. Kirjoitimme Petteri Orpon hallitukselle avoimen kirjeen, jossa peräänkuulutamme hallitukselta aktiivista ja tietoista toimintaa rasismia vastaan. Lue kirje kokonaan alta.
Arvoisat ministerit,
YK:n rasisminvastaisena päivänä 21.3. peräänkuulutamme hallitukseltanne aktiivista ja tietoista toimintaa rasismia vastaan. Hallituksen antirasistisen toiminnan tulee tähdätä yhdenvertaisuuden edistämiseen sekä syrjinnän, syrjivien käytäntöjen ja kielteisten ennakkoluulojen vähentämiseen.
Rasismin poistaminen on valtioneuvostoa sitova velvoite ja rasistinen syrjintä on ihmisoikeusloukkaus. Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava ihmisoikeuksien toteutuminen. Kansainväliset ihmisoikeuksien toteutumista valvovat elimet ovat toistuvasti edellyttäneet Suomen valtiolta tehokkaampia toimia rasismiin puuttumiseksi.
Viime vuonna Suomi sai moitteita YK:n ihmisoikeuskomitealta ja YK:n kidutuksen vastaiselta komitealta riittämättömistä toimista vihapuheen ja -rikosten torjunnassa. YK:n ihmisoikeuskomitean mukaan Suomen on kaksinkertaistettava ponnistelunsa syrjinnän, vihapuheen ja väkivaltaan yllyttämisen ehkäisemiseksi. Myös YK:n kidutuksen vastainen komitea ilmaisi huolensa rikosten merkittävästä määrästä ja vihamielisistä asenteista, jotka kohdistuvat erityisesti etnisiin ja uskonnollisiin vähemmistöryhmiin, kuten romaneihin, muslimeihin, afrikkalaistaustaisiin ihmisiin sekä venäjän- ja ruotsinkielisiin.
Viharikosten kasvava määrä on hälyttävä ilmiö Suomessa. Esimerkiksi viime vuonna julkaistun Poliisiammattikorkeakoulun katsauksen mukaan vuonna 2023 kirjattiin yhteensä 1 606 rikosilmoitusta epäillyistä viharikoksista. Määrä on 29 prosenttia suurempi kuin vuonna 2022 ja suurin vuonna 2008 alkaneen viharikosselvitysten sarjan historian aikana. Suurin osa (68 %) rikosilmoituksista liittyi rikosepäilyihin, joiden motiivi rikosilmoituksesta ilmenevien tietojen perusteella liittyi uhrin etniseen tai kansalliseen taustaan. Lisäksi uskontoon tai vakaumukseen liittyvien viharikosilmoitusten määrä kasvoi 36 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna.
Vihapuhe koskettaa myös sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä Suomessa. Esimerkiksi Setan tänä vuonna julkaisemassa Pride-tapahtumia koskevassa raportissa todetaan, että 60 % Pride-tapahtumien järjestäjistä kertoi vuonna 2024 järjestettyihin tapahtumiin kohdistuneen vihatekoja tai häirintää. Myös alkuperäiskansa saamelaiset kohtaavat vihapuhetta. Esimerkiksi oikeusministeriön vuonna 2022 julkaiseman selvityksen mukaan saamelaisten vaientaminen ja yhteiskunnallisen osallistumisen rajoittaminen on yleisempää kuin muilla vähemmistöryhmillä.
Seksuaaliväkivaltaa kokeneet kieli- ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvat naiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa kokemansa rasismin ja stigman vuoksi. Rakenteellinen rasismi estää heidän oikeuksiensa ja oikeusturvansa toteutumista. Antirasismi, ihmisoikeusperustaisuus, vähemmistöjen oikeuksien turvaaminen ja ihmisoikeuskasvatus edesauttaisivat niin syrjinnän kuin seksuaaliväkivallan ehkäisyä.
Amnestyn tänä vuonna julkaisemaan Asenne esiin! -tutkimukseen haastatellut maahanmuuttaneet naiset, ruskeat naiset ja seksityöntekijät kuvasivat itse, läheistensä ja vertaistensa kohtaamaa rakenteellista rasismia, joka estää väkivallasta ilmoittamista ja vaikeuttaa poliisin kanssa asioimista Suomessa. Poliisi ei naisten mukaan seksuaali- ja lähisuhdeväkivaltatapauksissa ymmärrä pakottavaa kontrollia, väkivallalle altistavia olosuhteita sekä väkivaltaa kokevan naisen ja muun perheen moninaista riippuvuutta väkivallan tekijästä. Väkivallasta on vaikeaa irtautua viranomaisiin liittyvien rakenteellisten esteiden vuoksi. Turvapaikanhakijana tai perheenyhdistämisen kautta Suomeen saapuneiden naisten mahdollisuus hakea ja saada itsenäinen oleskelulupa pari- tai lähisuhdeväkivallan perusteella ei tällä hetkellä toteudu.
Muistutamme myös, että hallitus ja sen ministerit vaikuttavat suoraan puheellaan, kirjoituksillaan ja hyväksymillään toimilla yhteiskunnassa yleisesti hyväksyttävään puheeseen ja keskusteluilmapiiriin. Valtioneuvoston tulee kaikessa toiminnassaan painottaa jokaisen ihmisarvoa, eikä rasistista kielenkäyttöä tai toimintaa tule hyväksyä missään tilanteessa.
Amnesty pitää tervetulleena, että hallitus on viime syksynä käsitellyt kansainvälisten ihmisoikeusvalvontaelinten Suomelle antamia ihmisoikeussuosituksia. Kannustamme hallitusta toteuttamaan käsittelyn jatkossa avoimesti, eduskuntaa ja kansalaisyhteiskuntaa osallistaen sekä varmistamaan konkreettisten toimenpiteiden toteutumisen Suomen saamien suositusten toimeenpanossa. Hallituksen tulisi myös osoittaa, millä toimin ja resurssein valvontaelinten suosituksia ryhdytään toimeenpanemaan.
Tämänhetkinen hallituspolitiikka on kuitenkin kaukana tehokkaista toimenpiteistä rasismiin puuttumiseksi. Hallituksenne heikentää rajusti maahanmuuttaneiden ja turvapaikanhakijoiden oikeuksia. Se on muun muassa poistanut turvapaikanhakijoilta oikeuden hakea työperäistä oleskelulupaa, pienentänyt vastaanottorahaa ja lyhentänyt suojeluperusteisten oleskelulupien kestoa. Hallituksenne on myös käytännössä estänyt paperittomia ihmisiä laillistamasta oleskeluaan ja on vielä kaventamassa paperittomien ihmisten oikeutta terveydenhuoltoon. Lisäksi viime vuonna hyväksytty kansainvälisten ihmisoikeusnormien ja EU-oikeuden vastainen poikkeuslaki vaarantaa vakavasti oikeuden hakea turvapaikkaa ja voi pahimmillaan asettaa ihmisiä hengenvaaraan.
Amnesty korostaa, että yhdenvertaisen kohtelun tulee toteutua myös päätösten valmistelussa ja poliittista harkintavaltaa käytettäessä, ja erittäin haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tilanteeseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Pidämmekin Yhdenvertaisuusvaltuutetun tavoin hyvin ongelmallisena, että sisäministeriön poliittinen johto antoi uskonnon ja kansallisen alkuperän perusteella syrjivää ohjeistusta vuoden 2025 pakolaiskiintiön kohdentamisen valmistelussa.
Valtioneuvoston toimenpideohjelma rasismin torjumiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi on arvioinnin kohteena hallituksen puoliväliriihen yhteydessä. Kehotamme lisäämään resursseja ja konkreettisia toimenpiteitä toimenpideohjelman loppukaudelle.
Hallituksen tulee muun muassa:
- Vahvistaa lainsäädäntöä rasistisen vihapuheen torjumiseksi.
- Torjua etnistä profilointia.
- Peruuttaa paperittomien terveydenhuollon kaventaminen.
- Peruuttaa yhdenvertaisuussuunnitteluvelvoitteen heikentäminen varhaiskasvatuksessa.
- Arvioida lakihankkeiden ihmisoikeusvaikutukset ja ottaa vaikutukset huomioon lainsäädännön valmistelussa. Hallituksen on arvioitava kiireellisesti maahanmuuttaneiden ja turvapaikanhakijoiden oikeuksia ja asemaa heikentävien lakimuutosten yhteisvaikutukset.
- Päättää perustuslain ja Suomen kansainvälisten velvoitteiden vastaisen poikkeuslain voimassaolo.
- Kuulla lakihankkeiden valmistelussa johdonmukaisesti rasismia, rasistista häirintää ja vihapuhetta kokeneita ihmisiä osana ihmisoikeusvaikutusten arviointia. Tässä on kiinnitettävä huomiota myös moniperusteiseen syrjintään.
- Tukea antirasistisia kansalaisyhteiskunnan toimijoita ja mahdollistaa niiden osallistuminen toimenpideohjelman toimeenpanoon. Antirasistisia toimijoita ja rodullistettuja yhteisöjä on kuultava laajasti, ja toimenpideohjelman on perustuttava ajantasaiseen tietoon.
- Torjua rasismiin risteäviä syrjinnän muotoja laatimalla muun muassa kokonaisvaltainen sateenkaaripoliittinen toimintaohjelma.
- Vahvistaa lainsäädännöllä sukupuolistuneen ja naisiin kohdistuvan väkivallan opetusta keskeisten ammattiryhmien osalta, jotta voidaan yhtenäistää väkivallan torjumisen käytäntöjä.
- Turvata riittävä tutkimusrahoitus, jotta saadaan syvällisempää tutkimusta eri vähemmistöryhmien kohtaaman väkivallan erityispiirteistä. Vähemmistöihin kuuluvat ihmiset on otettava mukaan kumppaneiksi heitä koskeviin selvitys- ja tutkimushankkeisiin. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa on jatkettava ja akateemisen tutkimuksen rahoitusta kasvatettava. Myös järjestöjen toteuttamaa tutkimusta on tuettava.
- Varmistaa toimenpideohjelman toimeenpanoon ja sen toteutumisen seurantaan riittävät resurssit.
Annamme mielellämme lisätietoja suosituksistamme.
Kunnioittavasti,
Niina Laajapuro
Ihmisoikeustyön johtaja
Amnesty International Suomen osasto