Petteri Orpon hallitus kokoontuu neuvottelemaan ensi vuoden budjetista 3.–4.9.2024. Kirjoitimme hallitukselle avoimen kirjeen, jossa muistutimme valtion velvollisuudesta turvata ihmisoikeudet myös taloudellisesti haastavina aikoina. Lue kirje kokonaan alta.
Hallituksen valmistautuessa toiseen budjettiriiheensä Amnesty muistuttaa valtion talousarvion merkityksestä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiselle. Julkisten menojen kohdentaminen on erityisen tärkeää heikossa ja syrjinnälle alttiissa asemassa olevien ihmisten oikeuksien toteutumisen kannalta.
Tässä kirjeessä tuomme esille, miten päätökset sosiaaliturvasta sekä sosiaali- ja terveyspalveluista vaikuttavat ihmisoikeuksien toteutumiseen maassamme.
Oikeus terveyteen: sairastaminen ei saa olla kenellekään liian kallista
Useat tämän vaalikauden säästötoimet korottavat sairastamisen hintaa: korotusten kohteina ovat muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut sekä lääkkeiden omavastuut. Amnestyn raportissa “Tiedän, etten saa apua” – terveydenhuollon eriarvoisuus Suomessa ilmeni, miten liian moni Suomessa on kamppaillut korkeiden terveyskulujensa kanssa jo ennen tätä vaalikautta. Amnestyn vetoomuksen asiakasmaksujen korotusten perumisesta on allekirjoittanut jo yli 12 000 ihmistä.
Valtiolla on velvollisuus turvata pääsy tarvittaviin terveyspalveluihin. Se on inhimillisesti välttämätöntä ja kansantalouden kannalta järkevää. Hoitamattomat terveysongelmat lisäävät tarvetta kalliimmille erikoissairaanhoidon palveluille. Samoista syistä on väärin evätä paperittomana eläviltä ihmisiltä pääsy välttämättömiin terveyspalveluihin.
Oikeus riittävään toimeentuloon: sosiaaliturvaleikkaukset kasaantuvat kohtuuttomasti
Useat hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset ovat kohdistuneet samoihin, jo valmiiksi heikossa asemassa oleviin ihmisryhmiin. Leikkaukset ovat lisänneet viimesijaisen toimeentulotuen tarvetta. Sosiaaliturvasta ei tule tehdä toimeentulotukeen nojaavaa järjestelmää ohjaamalla yhä useampi toimeentulotuen saajaksi.
Toimeentulotuen tarvetta lisäävät leikkaukset ovat ihmisoikeusnäkökulmasta ongelmallisia. Toimeentulotukeen sisältyvät laajasti tunnistetut byrokratia- ja kannustinloukut vaikeuttavat tuensaajan YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien sopimuksen 11 artiklan mukaista oikeutta omien elinehtojensa parantamiseen.
Järjestöleikkaukset uhkaavat vaarantaa oikeuksien toteutumista edistävän työn
Kansalaisjärjestöillä on Suomessa merkittävä rooli ihmisoikeuksien edistäjänä ihmisten arjessa. Esitetyt merkittävät leikkaukset järjestörahoitukseen uhkaavat järjestöjen mahdollisuuksia tukea vaikeassa asemassa olevia ihmisryhmiä. Rajut leikkaukset esimerkiksi naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiseen työhön heikentävät hallituksen tasa-arvotavoitteiden saavuttamista.
Ihmisoikeusvaikutusten arviointi on keskeinen talouspolitiikan väline
Velvollisuus ihmisoikeuksien turvaamiseen perustuu kansainvälisiin ihmisoikeusnormeihin ja Suomen perustuslakiin. Velvoitteen toteutuminen edellyttää, että hallitus hahmottaa ennalta toimiensa ihmisoikeusvaikutukset. Vaikutusarvioinnissa tulee huomioida päätösten vaikutukset ihmisoikeuksien toteutumiseen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.
Syksyn budjettiriihen päätöksiä sosiaaliturvasta sekä sosiaali- ja terveyspalveluista ei voi tarkastella irrallaan muista hallituksen päätöksistä. Kun samoihin etuuksiin ja palveluihin kohdistuu useita peräkkäisiä leikkauksia, on välttämätöntä arvioida tarkkaan päätösten yhteisvaikutukset – etenkin kun ne vaikuttavat samoihin ihmisryhmiin.
Vaikutusarvioinnit auttavat tunnistamaan erityisen vaikeassa asemassa olevia ryhmiä, jotka tarvitsevat kohdennettuja tukitoimia leikkausten vaikutusten lieventämiseksi. Arviointien pohjalta tulee myös olla valmius perua perus- ja ihmisoikeuksien kannalta kohtuuttomia esityksiä.
Amnesty on yhdessä muiden järjestöjen kanssa esittänyt järjestökuulemista sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemasta budjettilakien yhteisvaikutusten arvioinnista. Kuuleminen edistäisi järjestöjen laaja-alaisen osaamisen ja asiantuntemuksen eri väestöryhmien tilanteesta huomioimista päätöksenteossa. Tilaisuus myös vahvistaisi luottamusta lainvalmistelun avoimuuteen.
Ystävällisin terveisin,
Niina Laajapuro
Ihmisoikeustyön johtaja, Amnesty International Suomen osasto
Lisätietoja antaa: Mariko Sato, talous- ja sosiaalioikeuksien asiantuntija