Tuleva hallitus julkaisi strategisen ohjelmansa tänään iltapäivällä. Odotukset ihmisoikeuslinjauksista eivät etukäteen olleet korkealla, koska hallitusohjelma keskittyy vasta tiettyihin ylätason linjauksiin.
Valtavien leikkauspaineiden keskellä toimivan hallituksen olisi suonut nostavan ihmisoikeudet selkeämmin työnsä lähtökohdaksi. Ihmisoikeusnäkökulma olisi suureksi avuksi, jos halutaan toteuttaa tulevan pääministeri Sipilän tiedotustilaisuudessa mainitsemaa visiota siitä, että kaikista pidetään huolta. Ohjelmasta loistaa poissaolollaan maininta kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman laatimisesta. Eduskunta on edellyttänyt yksimielisesti – tulevan ulkoministeri Soinin johdolla, että sellainen laaditaan.
Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ei hallitusohjelmassa mainita ja vaikuttaa selvältä, ettei sitä pidetä tasa-arvo-ongelmana.
Hallitusohjelmassa todetaan kunnianhimoisesti Suomen olevan maailman turvallisin maa. Turvallisin kenelle? Tällä hetkellä näin ei ainakaan ole naisille, joista lähes puolet kokee elämänsä aikana väkivaltaa. Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ei hallitusohjelmassa mainita ja vaikuttaa selvältä, ettei sitä pidetä tasa-arvo-ongelmana, vaikka kyseessä on yksi maamme vakavimmista ihmisoikeusongelmista. Hallituksen tilannekuvassa ainoa maininta sukupuolesta on, jossa todetaan lakonisesti naisten ja miesten olevan tasa-arvoisia.
Keskusta, perussuomalaiset ja kokoomus sitoutuivat helmikuussa Amnestyn teettämässä puoluekyselyssä lisäämään turvakotipaikkoja ja matalan kynnyksen palveluja väkivaltaa kokeneille.
Hallitusohjelman mukaan rikoksen uhrin asemaa aiotaan parantaa lainsäädäntöä kehittämällä ja väkivaltarikosten rangaistustasoa aiotaan tarkistaa. Rikoksen uhrin aseman parantamisella voi olla myönteinen vaikutus myös väkivaltaa kokeneiden naisten tilanteeseen, mutta pelkällä rangaistusten koventamisella ei tässä kysymyksessä päästä pitkälle. Sen sijaan tarvitaan kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti riittävästi rahaa tehokkaaseen ja koordinoituun väkivallan ehkäisytyöhön ja väkivallan uhrien palveluihin. Panostuksella väkivallan ehkäisyyn voitaisiin kaiken lisäksi saavuttaa vuositasolla miljardisäästöt. Tämän luulisi kiinnostavan hallitusta, jolla on kymmenen miljardin säästötavoite.
Tasa-arvoa tavoitellessa tulee ottaa huomioon myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt, joita ei ikävä kyllä hallitusohjelmassa mainita. Mikäli tuleva hallitus todella haluaa edistää tasa-arvoa ja tehdä Suomesta turvallisen paikan asua, on sen otettava myös nykyinen ihmisoikeusloukkauksia aiheuttava translaki pikaisesti käsittelyyn.
Hallituksen olisi toivonut ottavan selkeämmin vastuuta maailman pakolaiskriisistä
Suomen vastaus Välimeren kuolemiin ja korkeimpaan pakolaismäärään maailmassa sitten toisen maailmansodan on, että kiintiöpakolaisten määrä pidetään ainakin viime vuosien tasolla eli reilussa tuhannessa pakolaisessa vuodessa. Tässä tilanteessa laillisia maahantulokeinoja olisi tärkeä lisätä, mutta hallitus aikoo aiemmin julkaistujen linjaustensa mukaan kiristää jo valmiiksi tiukkaa pakolaisten perheenyhdistämistä. Samaisen linjauksen julkistamistilaisuudessa todettiin myös, ettei Suomea voi pakottaa vastaanottamaan turvapaikanhakijoita. Tämä on totta, mutta onko tämä hallituksen ohjelman mukaista ihmisoikeuksia korostavaa kansainvälistä yhteistyötä?
Valtioneuvoston ihmisoikeusselontekoa käsitellessään eduskunta edellytti, että valtioneuvosto toiminnallaan ja taloudellisten voimavarojen kohdentamisella toteuttaa aktiivisesti selonteon linjauksia. Toivottavasti tämä linjaus konkretisoituu hallituksen toimintasuunnitelmassa ja julkisen talouden suunnitelmassa, jota nyt laaditaan strategisen hallitusohjelman rinnalle.
Niina Laajapuro on Amnestyn Suomen osaston ihmisoikeustyön johtaja.
Amnestyn blogissa ilmaistut näkemykset ovat kirjoittajan omia, eivätkä välttämättä edusta järjestön virallista kantaa.