Amnesty International julkaisee vuosittain raportin ihmisoikeuksien toteutumisesta maailmalla. Vuosi 2022 toi näkyväksi kansainvälisen järjestelmän kaksoisstandardit sekä hampaattomuuden ihmisoikeusloukkauksien tuomitsemisessa. Suomi saa kiitokset muun muassa seksuaalirikos- ja aborttilainsäädännön uudistamisesta, mutta muun muassa mielenosoitusoikeuden toteutuminen jättää toivomisen varaa.
Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan vaikutti ihmisoikeuksien toteutumiseen lukemattomilla tavoilla vuonna 2022. Venäjän joukot syyllistyivät sotarikoksiin Ukrainassa, kuten pakkosiirtoihin ja siviileihin kohdistuneisiin summittaisiin hyökkäyksiin. Täysimittainen hyökkäyssota kiihdytti myös globaalia energia- ja ruokakriisiä.
Suomessa hallitus käsitteli useita lakiesityksiä, joiden on tarkoitus varautua valtiolliseen vaikuttamiseen rajoilla. Amnesty katsoo, että uudistuksissa ei otettu riittävästi huomioon niiden ihmisoikeusvaikutuksia eikä ehdotusten yhteisvaikutusta, ja että vaarana ovat turvapaikanhakuoikeuden rajoittaminen ja ehdottoman palautuskiellon loukkaukset.
Rajavartiolakiin tehdyt muutokset mahdollistavat itärajan sulkemisen turvapaikanhakijoilta ja turvapaikkahakemusten vastaanottamisen keskittämisen erikseen määrätylle rajanylityspaikalle. Muutosten myötä hallitus alkoi rakentaa aitaa itärajalle.
Mielenosoitusoikeus oli vaakalaudalla ympäri maailmaa. Suomessa poliisi hajotti toistuvasti ajoväylillä järjestettyjä mielenosoituksia. Keskeytyksen syynä oli usein häiriö liikenteelle, vaikka se ei yksin riitä perusteluksi rauhanomaisten mielenosoitusten keskeyttämiselle.
Suomessa tehtiin myös ihmisoikeuksia edistäviä lakiuudistuksia, kun seksuaalirikoslainsäädäntö muuttui suostumusperustaiseksi, abortin saaminen helpottuu ja sukupuolen juridinen vahvistaminen on mahdollista omalla ilmoituksella huhtikuusta 2023 alkaen. Suomi sen sijaan jatkaa saamelaisten oikeuksien loukkaamista, kun saamelaiskäräjälain uudistus kaatui hallituskauden viime metreillä.
Kansainvälinen järjestelmä ei toimi, jos valtiot katsovat loukkauksia läpi sormien
Venäjän hyökkäyssota toi esiin kansainvälisen järjestelmän kaksoisstandardit ja kyvyttömyyden saattaa ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneet valtiot vastuuseen. Venäjää vastaan asetettiin mittavat talouspakotteet ja Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) aloitti sotarikostutkinnan vasta täysimittaisen hyökkäyssodan myötä, vaikka Venäjän pitkään jatkuneista rikoksista esimerkiksi Tšetšeniassa ja Syyriassa on valtavasti todistusaineistoa.
Kun kansainvälisen järjestelmän huomio oli Venäjän toimissa, Kiina väisti vastuunsa tekemistään rikoksista ihmisyyttä vastaan. YK:n ihmisoikeusneuvostossa äänestettiin täpärästi nurin keskustelu YK:n ihmisoikeusvaltuutetun omasta raportista, joka kuvasi uiguurien ja muun muslimivähemmistön systemaattista sortoa Xinijiangissa. Tuhansia siviiliuhreja vaatineet konfliktit jatkuivat myös Etiopiassa, Myanmarissa ja Jemenissä.
“Reaktiot Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa osoittivat, mikä on mahdollista, jos poliittista tahtoa vain löytyy. Näimme, miten Venäjän toimet tuomittiin globaalisti, miten rikoksia tutkittiin ja miten rajat avattiin pakolaisille”, sanoo Amnestyn Suomen osaston ihmisoikeustyön johtaja Niina Laajapuro.
“Näin pitäisi toimia aina järjestelmällisiin ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneiden maiden kohdalla.”
Amnesty vaatii kansainvälisen järjestelmän, erityisesti YK:n ihmisoikeusmekanismien vahvistamista esimerkiksi riittävällä rahoituksella, jotta valtioiden toimia voi tutkia ja loukkauksista rangaista.
Kokoontumisvapautta kavennetaan niin väkivallalla kuin pykälillä
Venäjällä hyökkäyssodan aloittaminen käynnisti laajoja mielenosoituksia, jotka sammutettiin väkivaltaisesti. Pelkkä sodan mainitseminen riitti esimerkiksi mediatalojen sulkemiseen ja syytteiden nostamiseen.
Australiassa, Intiassa, Indonesiassa ja Iso-Britanniassa tehtiin mielenosoitusoikeutta kaventavia lakiuudistuksia. Iso-Britanniassa poliisin valtaa kasvatettiin esimerkiksi mahdollisuudella kieltää “äänekkäät mielenosoitukset”.
Iranissa viranomaiset vastasivat maanlaajuisiin, Jina (Mahsa) Aminin väkivaltaisesta kuolemasta käynnistyneisiin mielenosoituksiin silmittömällä väkivallalla. Satoja ihmisiä kuoli mielenosoituksissa ja viranomaiset ovat langettaneet kuolemantuomioita mielenosoituksiin osallistuneille. Vangittuja mielenosoittajia – myös lapsia – on kidutettu vankeudessa.
Myös Perussa viranomaisten vastaus mielenosoituksiin oli väkivaltainen ja laiton voimankäyttö kohdistui erityisesti alkuperäiskansoihin kuuluviin ihmisiin.
Harppauksia taaksepäin naisten oikeuksissa maailmalla
Korkein oikeus kumosi laajan aborttioikeuden Yhdysvalloissa, minkä jälkeen useat osavaltiot ovat kieltäneet abortin tai kaventaneet sen saatavuutta. Puolassa sen sijaan nostettiin syytteet aborttia tarvitsevaa auttaneelle aktivistille.
Afganistanissa naisten ja tyttöjen oikeudet surkastuivat Talebanin hallinnon alla, kun oikeus koulutukseen ja työhön, sekä mahdollisuus julkisella paikalla oleskeluun sekä itsenäiseen elämään vietiin askel askeleelta.
Hei vielä! Kun nyt olet täällä…
… niin uskomme, että välität ihmisoikeuksista kaikille, kaikkialla maailmassa. Tiesitkö, että Amnestyn työ perustuu juuri sinunkaltaistesi välittävien ihmisten tukeen? Olemme riippumaton toimija, joka ei ota vastaan julkista rahoitusta. Mutta riippumattomuutemme on mahdollista säilyttää vain yksityishenkilöiden tuen voimalla.
Työmme on tehokasta. Lahjoittajiemme ansiosta vapautamme satoja vääryydellä vangittuja ihmisiä, painostamme hallituksia muuttamaan syrjiviä lakeja paremmiksi, estämme teloituksia ja pelastamme ihmishenkiä. Lahjoittajien avulla asiantuntijamme pystyvät tutkimaan ja paljastamaan ihmisoikeusloukkauksia. Tuomme vääryyksiä julki ja vaadimme päättäjiä korjaamaan ne.
Tämä kaikki on mahdollista, mutta vain sinun avullasi. Yhdessä voimme lopettaa kidutuksen, sorron ja syrjinnän, auttaa pahoinpideltyjä naisia, sekä tarjota paremman tulevaisuuden sotaa ja tuhoa pakeneville ihmisille.
Siksi kysymme: tekisitkö lahjoituksen sinulle sopivalla summalla? Jokainen lahjoitus on tärkeä. Tue nyt ihmisoikeuksia Suomessa ja kaikkialla maailmassa ja lahjoita!