Vuonna 2024 hallitukset koettelivat kansainvälisiin sopimuksiin perustuvaa maailmanjärjestystä ja vähemmistöjen ihmisoikeuksia historiallisella tavalla. Suomessa hallitus perusteli kansallisella turvallisuudella ja talouden vakauttamisella tuhoisia päätöksiä, jotka heikensivät etenkin turvaa hakevien ja pienituloisten ihmisten oikeuksien toteutumista. Amnesty Internationalin vuosittainen raportti analysoi ihmisoikeuskehitystä 150 eri maassa.
Johtajien autoritaariset otteet ja eriävien mielipiteiden hiljentäminen rajoittivat ihmisoikeuksien toteutumista vuoden 2024 aikana. Donald Trumpin uudelleenvalinta Yhdysvaltain presidentiksi kiihdytti pitkään jatkuneita ja haitallisia trendejä entisestään, toteaa Amnesty Internationalin vuosiraportti.
“Vuonna 2024 autoritaariset käytännöt ja yritysmaailman ahneus romuttivat vuosikymmenten työn, joka ihmisoikeuksien edistämiseksi on tehty”, sanoo Amnestyn Suomen osaston ihmisoikeustyön johtaja Niina Laajapuro.
Suomelle risuja leikkaus- ja maahanmuuttopolitiikasta
Vuosiraportti nostaa esiin muun muassa pääministeri Petteri Orpon hallituksen poikkeuksellisen ankaran leikkauspolitiikan, pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksiin kohdistuneet heikennykset sekä saamelaiskäräjälain jämähtämisen perustuslakivaliokuntaan.
Vuoden 2024 aikana hallitus teki merkittäviä leikkauksia sosiaaliturvaan ja terveydenhuoltoon. Leikkaukset vaaransivat oikeuden riittävään elintasoon ja niillä oli suhteeton vaikutus etenkin työttömyyttä kokeviin, osatyökykyisiin, yksinhuoltajaperheisiin, vammaisiin ihmisiin, vanhempiin ihmisiin sekä nuoriin aikuisiin.
“Leikkauspolitiikan vaikutukset näkyvät jo nyt. Esimerkiksi asunnottomuutta kokevien määrä on kasvussa ensimmäistä kertaa yli vuosikymmeneen ja kymmenien tuhansien pienituloisten oikeus riittävään asumiseen on vaakalaudalla”, Laajapuro kertoo.
Raportti arvostelee hallitusta myös lukuisista lakimuutoksista, jotka heikensivät turvapaikanhakijoiden, pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksia. Hallitus teki kansainvälisestä suojelusta väliaikaista, poisti turvapaikanhakijoilta mahdollisuuden hakea opiskelu- ja työperustaisia oleskelulupia, lisäsi säilöönottoa, ja tiukensi edellytyksiä perheenyhdistämiseen sekä kansalaisuuden saamiseen.
“Hallitus teki merkittävän määrän muutoksia hengästyttävällä tahdilla, eikä arvioinut niiden yhteisvaikutuksia. Muutokset olivat poikkeuksellisen julmia, ja lopputuloksena turvaa hakevien ja maahanmuuttaneiden ihmisten oikeudet heikkenivät merkittävästi”, sanoo Laajapuro.
Raportti nostaa esiin myös poikkeuslain, jonka nojalla viranomaiset voivat keskeyttää turvapaikkahakemusten vastaanottamisen, estää turvapaikanhakijoiden maahantulon ja työntää rajan yli päässeet turvapaikanhakijat takaisin ilman valitusoikeutta. Poikkeuslaki loukkaa useita kansainvälisiä sopimuksia, EU-oikeutta ja Suomen perustuslakia.
Raportti moittii Suomen poliisia rauhanomaisten ilmastomielenosoitusten hajottamisesta ja tarpeettomasta voimankäytöstä mielenosoituksissa. Raportti tuo esiin myös poliisin epäjohdonmukaisuuden ja alueelliset erot kokoontumisvapauden turvaamisessa.
Suomessa ihmisoikeuksia vahvisti lähisuhdeväkivallan sovittelusta luopuminen ja pakkoavioliittojen sekä naisten ja tyttöjen sukuelinten silpomisen kriminalisointien selkeyttäminen.
Miljoonat ihmiset pakenevat aseellisia konflikteja ja luonnonkatastrofeja
Sudanissa sisällissota on pakottanut 11 miljoonaa ihmistä jättämään kotinsa. Huhtikuussa 2023 alkunsa saaneessa konfliktissa on kuollut kymmeniä tuhansia ihmisiä, mutta kansainvälisen yhteisön huomio on pysytellyt toisaalla. Vuoden 2024 aikana Venäjä tappoi enemmän siviilejä Ukrainassa kuin vuotta aiemmin, ja syyllistyi sotavankien kiduttamiseen ja tahdonvastaisiin katoamisiin. Israel tappoi kymmeniä tuhansia palestiinalaisia ja jatkoi Gazan täydellistä tuhoamista.
Presidentti Trumpin päätös lakkauttaa Yhdysvaltain kehitysyhteistyövirasto USAID syvensi sotaa paenneiden ahdinkoa esimerkiksi Syyriassa ja Jemenissä, kun esimerkiksi aliravitsemuksesta tai kolerasta kärsivien lasten hoito-ohjelmia on jouduttu lopettamaan.
Konfliktien ohella ihmiset joutuivat jättämään kotinsa luonnonkatastrofien alta. Tulvat, metsäpalot ja kuivuus tuhosivat alueita Euroopasta Kaliforniaan ja Etelä-Aasiaan.
“Ilmastokriisin torjumista varten järjestetty COP29-kokous oli valtava epäonnistuminen. 2024 oli historiamme kuumin vuosi ja kriittinen 1,5 asteen lämpenemisraja esiteollisen ajan keskimääräisestä tasosta ylittyi ensimmäistä kertaa. Silti fossiilisia polttoaineita tuottavat yritykset saavat jatkaa lobbaamista kansainvälisissä neuvotteluissa ja riittävät ilmastotoimet loistavat poissaolollaan”, Laajapuro toteaa.
YK:n turvallisuusneuvosto on lamaantunut
YK:n turvallisuusneuvoston tehtävä on rauhan ja turvallisuuden ylläpito. Sen jäsenmaat ovat kuitenkin kerta toisensa jälkeen epäonnistuneet puuttumaan konflikteihin ja lamaannuttaneet neuvoston toiminnan.
“Yhdysvallat, Iso-Britannia ja EU ovat tukeneet avoimesti Israelin sotatoimia Gazassa, vaikka Amnesty ja monet muut toimijat ovat esittäneet todisteita, että käynnissä on Israelin suorittama palestiinalaisten kansanmurha. Samaan aikaan Yhdysvallat ja Venäjä ovat toistuvasti käyttäneet veto-oikeuttaan, eli mahdollisuuttaan kaataa esityksiä, turvallisuusneuvostossa ja lamaannuttaneet sen toiminnan. Veto-oikeuden tiheä käyttö saa kansainvälisen oikeuden kuulostamaan sanahelinältä, kun säännöt eivät näytä koskevan kaikkia”, Laajapuro kuvailee.
Samaan aikaan esimerkiksi Yhdysvallat, Israel ja Venäjä, ovat hyökänneet kansainvälisiä tuomioistuimia vastaan ja kieltäytyneet noudattamasta niiden päätöksiä. Alkuvuodesta 2025 presidentti Trump asetti pakotteita Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) pääsyyttäjälle.
Myös Suomi on osallistunut sopimuksiin perustuvan järjestelmän heikentämiseen poikkeuslailla ja Ottawan sopimuksen irtisanomisen valmistelulla.
Kansainvälistä järjestelmää täytyy puolustaa
Vastustuksesta huolimatta kansainväliset elimet ovat sinnikkäästi pyrkineet tuomaan vakaviin rikoksiin syyllistyneitä oikeuden eteen. Esimerkiksi ICC antoi pidätysmääräyksiä lukuisista päättäjistä ja sotilasjohtajista Israelissa, Gazassa, Libyassa, Myanmarissa ja Venäjällä. Pidätysmääräys eteni Filippiineillä, missä viranomaiset pidättivät entisen presidenttinsä Rodrigo Duterten syytettynä rikoksista ihmisyyttä vastaan.
Kansainvälinen tuomioistuin (ICJ) julisti, että Israelin miehitys palestiinalaisalueilla on laiton ja YK:n yleiskokous vaati Israelia lopettamaan miehityksen.
“Pitkäaikaisten ja globaalien kriisien ratkaisemiseksi tarvitaan toimiva sääntöpohjainen kansainvälinen järjestelmä. Järjestelmä ei välttämättä ole täydellinen, mutta sen hylkääminen on kaikista huonoin vaihtoehto. Valtioiden on tehtävä kaikkensa järjestelmän tukemiseksi, jotta vakavat rikokset ja ihmisoikeusloukkaukset eivät jää rankaisematta”, toteaa Laajapuro.
Hei vielä! Kun nyt olet täällä…
… niin uskomme, että välität ihmisoikeuksista kaikille, kaikkialla maailmassa. Tiesitkö, että Amnestyn työ perustuu juuri sinunkaltaistesi välittävien ihmisten tukeen? Olemme riippumaton toimija, joka ei ota vastaan julkista rahoitusta. Mutta riippumattomuutemme on mahdollista säilyttää vain yksityishenkilöiden tuen voimalla.
Työmme on tehokasta. Lahjoittajiemme ansiosta vapautamme satoja vääryydellä vangittuja ihmisiä, painostamme hallituksia muuttamaan syrjiviä lakeja paremmiksi, estämme teloituksia ja pelastamme ihmishenkiä. Lahjoittajien avulla asiantuntijamme pystyvät tutkimaan ja paljastamaan ihmisoikeusloukkauksia. Tuomme vääryyksiä julki ja vaadimme päättäjiä korjaamaan ne.
Tämä kaikki on mahdollista, mutta vain sinun avullasi. Yhdessä voimme lopettaa kidutuksen, sorron ja syrjinnän, auttaa pahoinpideltyjä naisia, sekä tarjota paremman tulevaisuuden sotaa ja tuhoa pakeneville ihmisille.
Siksi kysymme: tekisitkö lahjoituksen sinulle sopivalla summalla? Jokainen lahjoitus on tärkeä. Tue nyt ihmisoikeuksia Suomessa ja kaikkialla maailmassa ja lahjoita!