Amnesty Internationalin vuosiraportti tarkastelee ihmisoikeuskehitystä 150 maassa, myös Suomessa. Vuosiraportti nostaa esiin muun muassa pääministeri Petteri Orpon hallituksen poikkeuksellisen ankaran leikkauspolitiikan, pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksiin kohdistuneet heikennykset sekä saamelaiskäräjälain jämähtämisen perustuslakivaliokuntaan.
Vuonna 2024 ihmisoikeudet ottivat rajusti takapakkia Suomessa ja positiivinen kehitys oli vähäistä. Tämä artikkeli esittelee Suomea koskevan osuuden Amnesty Internationalin vuosiraportista.
Taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet
Vuoden 2024 aikana hallitus teki merkittäviä leikkauksia sosiaaliturvaan ja terveydenhuoltoon. Leikkaukset vaaransivat oikeuden riittävään elintasoon ja niillä oli suhteeton vaikutus etenkin työttömyyttä kokeviin, osatyökykyisiin, yksinhuoltajaperheisiin, vammaisiin ihmisiin, vanhempiin ihmisiin sekä nuoriin aikuisiin.
Sosiaaliturvaan kohdistuneet leikkaukset kohdistuivat erityisesti pienituloisiin ihmisiin ja viimesijaisen toimeentulotuen tarve kasvoi. Terveydenhuoltoon kohdistuneet leikkaukset heikensivät hoidon saavutettavuutta, kun esimerkiksi julkisen terveydenhuollon asiakasmaksut nousivat.
Pakolaisten ja siirtolaisten oikeudet
Raportti arvostelee hallitusta myös lukuisista lakimuutoksista, jotka heikensivät turvapaikanhakijoiden, pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksia. Hallitus teki kansainvälisestä suojelusta väliaikaista, poisti turvapaikanhakijoilta mahdollisuuden hakea opiskelu- ja työperustaisia oleskelulupia, lisäsi säilöönottoa, ja tiukensi edellytyksiä perheenyhdistämiseen sekä kansalaisuuden saamiseen.
Hallitus piti itärajan suljettuna ja jatkoi raja-aidan rakentamista. Rajasulun ja -aidan on tarkoitus estää turvapaikanhakijoiden ja siirtolaisten saapuminen Suomeen.
Raportti nostaa esiin myös poikkeuslain, jonka nojalla viranomaiset voivat keskeyttää turvapaikkahakemusten vastaanottamisen, estää turvapaikanhakijoiden maahantulon ja työntää rajan yli päässeet turvapaikanhakijat takaisin ilman valitusoikeutta. Poikkeuslaki loukkaa useita kansainvälisiä sopimuksia, EU-oikeutta ja Suomen perustuslakia.
Kokoontumisvapaus
Raportti moittii Suomen poliisia rauhanomaisten ilmastomielenosoitusten hajottamisesta ja tarpeettomasta voimankäytöstä mielenosoituksissa. Kesä- ja syyskuussa 2024 Helsingin poliisi hajotti rauhanomaisia ilmastomielenosoituksia, joista aiheutui häiriöitä liikenteelle, ja pidätti kymmeniä mielenosoittajia niskoittelusta. Kesäkuussa poliisit käyttivät tarpeetonta voimaa, kun he hajottivat tieblokkia. Poliisi hajotti myös palestiinalaisia tukeneen mielenosoituksen Helsingin yliopiston kampuksella sen jälkeen, kun yliopisto päätti kieltää mielenosoituksen.
Raportti tuo esiin myös poliisin epäjohdonmukaisuuden ja alueelliset erot kokoontumisvapauden turvaamisessa. Poliisi ei aina ymmärtänyt riippumattomien ihmisoikeustarkkailijoiden roolia tai vastuutaan tarkkailun suojelemiseksi.
Oikeus puhtaaseen ympäristöön
Elokuussa Amnesty ja viisi muuta järjestöä valittivat korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO) valtioneuvoston ilmastolain vastaisesta toiminnasta. Järjestöjen mukaan oli selvää, että Suomi rikkoo omaa ilmastolakiaan, eikä toimi riittävästi päästötavoitteiden eteen.
Hallitus teki merkittäviä leikkauksia matalamman tulotason maiden ilmastorahoitukseen.
Syrjintä ja alkuperäiskansojen oikeudet
Maaliskuussa 33 Suomessa toimivaa järjestöä kritisoi hallituksen politiikkaa, joka syventää rakenteellista rasismia ja syrjintää Suomessa. Hallituksen rasismin vastainen toimenpideohjelma ei sisältänyt lainsäädäntötoimia rasismin, vihapuheen tai viharikosten torjumiseen.
Saamelaiskäräjälain uudistus oli jumissa perustuslakivaliokunnassa koko vuoden 2024 ajan.
Sukupuoleen ja seksuaalisuuteen perustuva syrjintä
Suomessa ihmisoikeuksia vahvisti lähisuhdeväkivallan sovittelusta luopuminen sekä pakkoavioliittojen ja naisten ja tyttöjen sukuelinten silpomisen kriminalisointien selkeyttäminen.
Vuonna 2024 perustuslakivaliokunta käsitteli eheytystoiminnan kieltämistä vaatinutta kansalaisaloitetta, joka keräsi yli 50 000 allekirjoitusta. Eduskunta hyväksyi aloitteen maaliskuussa 2025.
Hei vielä! Kun nyt olet täällä…
… niin uskomme, että välität ihmisoikeuksista kaikille, kaikkialla maailmassa. Tiesitkö, että Amnestyn työ perustuu juuri sinunkaltaistesi välittävien ihmisten tukeen? Olemme riippumaton toimija, joka ei ota vastaan julkista rahoitusta. Mutta riippumattomuutemme on mahdollista säilyttää vain yksityishenkilöiden tuen voimalla.
Työmme on tehokasta. Lahjoittajiemme ansiosta vapautamme satoja vääryydellä vangittuja ihmisiä, painostamme hallituksia muuttamaan syrjiviä lakeja paremmiksi, estämme teloituksia ja pelastamme ihmishenkiä. Lahjoittajien avulla asiantuntijamme pystyvät tutkimaan ja paljastamaan ihmisoikeusloukkauksia. Tuomme vääryyksiä julki ja vaadimme päättäjiä korjaamaan ne.
Tämä kaikki on mahdollista, mutta vain sinun avullasi. Yhdessä voimme lopettaa kidutuksen, sorron ja syrjinnän, auttaa pahoinpideltyjä naisia, sekä tarjota paremman tulevaisuuden sotaa ja tuhoa pakeneville ihmisille.
Siksi kysymme: tekisitkö lahjoituksen sinulle sopivalla summalla? Jokainen lahjoitus on tärkeä. Tue nyt ihmisoikeuksia Suomessa ja kaikkialla maailmassa ja lahjoita!