Amnestyn vuosiraportti pureutuu ilmastokriisin ihmisoikeusvaikutuksiin. Vuosi 2023 toi jälleen näkyväksi, kuinka ilmastokriisin vaikutukset kohdistuvat suhteettomasti matalan tulotason maihin ja marginalisoituihin yhteisöihin.
Amnestyn tuore vuosiraportti arvioi ihmisoikeuksien toteutumista maailmassa vuonna 2023. Ilmastokriisi on yksi raportin keskeisistä teemoista. Raportti osoittaa, että useat valtiot ovat pyrkineet tukahduttamaan ilmasto-oikeudenmukaisuuden puolesta toimivia aktivisteja jopa voimakeinoin. Hallitukset ja yritysmaailma saavat moitteita riittämättömistä ilmastotoimista.
Ilmastokriisi aiheuttaa eniten kärsimystä marginalisoiduille yhteisöille
Ilmastonmuutos ja ympäristön tilan heikkeneminen vaikuttavat suhteettomasti marginalisoituihin yhteisöihin, kuten alkuperäiskansoihin ja rodullistettuihin ihmisiin, sekä ennestään haavoittuvaisessa asemassa oleviin ihmisiin. Tämä näkyi esimerkiksi Pakistanissa, jossa ilmastonmuutoksen aiheuttamat paahtavat helleaallot vahingoittivat etenkin köyhimpien ja epävirallisella sektorilla työskentelevien ihmisten terveyttä.
Valtiot eivät edelleenkään puuttuneet riittävästi kaivosteollisuuden ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutuksiin. Esimerkiksi Papua-Uuden-Guinean hallitus myönsi uuden luvan jo suljetulle kaivoshankkeelle, josta vastaavaa yritystä oli aikaisemmin syytetty vakavista ihmisoikeusloukkauksista ja ympäristön vahingoittamisesta. Alkuperäiskansat ja muut marginalisoidut yhteisöt kärsivät poikkeuksellisen paljon kaivoshankkeiden aiheuttamasta ympäristön pilaantumisesta.
Ilmastokriisi vaikuttaa yksilöihin ja yhteisöihin myös epäsuorasti muiden kriisien kautta. Konfliktien ja pandemian jälkiseuraamusten ohella ilmastonmuutos vaikeutti erityisesti matalan tulotason maiden taloustilannetta. Kriisien yhteisvaikutus heikensi merkittävästi ihmisoikeuksien toteutumista näissä maissa lisäämällä esimerkiksi ruokaturvattomuutta ja pulaa polttoaineista.
Aktivismia tukahdutettiin voimakeinoin
Vuonna 2023 ilmasto- ja ihmisoikeusaktivisteja vainottiin, peloteltiin ja jopa tapettiin. Esimerkiksi kolme hondurasilaista Guapinol-yhteisön jäsentä tapettiin epäselvissä oloissa, sen jälkeen, kun he olivat osoittaneet mieltä kaivosyhtiötä vastaan. Kyseinen yhtiö oli jo vuosia saastuttanut kahta jokea, joista heidän toimeentulonsa riippui.
Eri puolilla maailmaa viranomaiset käyttivät tarpeettomia voimakeinoja mielenosoittajia vastaan. Kumiluotien ja muiden vähemmän vaarallisten voimakeinojen käyttö aiheutti mielenosoittajille loukkaantumisia ja pysyviä vammoja. Esimerkiksi Ranskassa viranomaiset käyttivät niin järeitä voimakeinoja Sainte-Solinessa järjestetyn ympäristömielenilmauksen tukahduttamiseen, että yksi mielenosoittajista joutui kuudeksi viikoksi teho-osastolle. Ranska sai tapauksesta moitteita YK:n erityisraportoijalta.
Valtioiden ilmastotoimet jäivät riittämättömiksi
Valtioiden ja yritysten ilmastotoimet jäivät jälleen riittämättömiksi vuonna 2023. Etenkin runsaasti päästöjä aiheuttavien maiden hallitukset eivät tehneet riittävästi irrottautuakseen fossiilisista polttoaineista. Monet maat jopa jatkoivat fossiilisten polttoaineiden infrastruktuurin laajentamista.
Dubaissa järjestetyissä COP28-ilmastoneuvotteluissa hyväksyttiin ensimmäistä kertaa historiassa ”siirtyminen pois fossiilisista polttoaineista”. Sopimukseen jäi kuitenkin merkittäviä porsaanreikiä, joiden avulla fossiilisten polttoaineiden tuottajat ja valtiot voivat jatkaa toimintaansa entiseen tapaan. Neuvotteluissa sovittiin myös rahoituksesta, jonka on tarkoitus tukea matalan tulotason maita ilmastokriisissä. Rahoituksen määrä jäi kuitenkin kauas tavoitteestaan ja riitti hädin tuskin rahoitusmekanismin perustamiseen.
Myös Suomen ilmastotoimet jäivät vajaiksi. Luonnon monimuotoisuus heikkeni edelleen intensiivisen metsätalouden ja muun maankäytön vuoksi. Hallituksen toimet fossiilisista polttoaineista irrottautumiseksi ja metsien ja muiden hiilinielujen suojelemiseksi olivat riittämättömiä.
Hallitusten on sitouduttava oikeudenmukaiseen vihreään siirtymään
Ilmastokriisi vaatii valtioilta ripeitä toimia. Hallitusten täytyy sitoutua nopeaan ja oikeudenmukaiseen irtaantumiseen kaikista fossiilisista polttoaineista osana laajempaa vihreää siirtymää. Hallituksilla on myös velvollisuus varmistaa, että oikeus rauhanomaiseen mielenosoittamiseen toteutuu ihmisoikeussopimusten mukaisesti.
Hei vielä! Kun nyt olet täällä…
… niin uskomme, että välität ihmisoikeuksista kaikille, kaikkialla maailmassa. Tiesitkö, että Amnestyn työ perustuu juuri sinunkaltaistesi välittävien ihmisten tukeen? Olemme riippumaton toimija, joka ei ota vastaan julkista rahoitusta. Mutta riippumattomuutemme on mahdollista säilyttää vain yksityishenkilöiden tuen voimalla.
Työmme on tehokasta. Lahjoittajiemme ansiosta vapautamme satoja vääryydellä vangittuja ihmisiä, painostamme hallituksia muuttamaan syrjiviä lakeja paremmiksi, estämme teloituksia ja pelastamme ihmishenkiä. Lahjoittajien avulla asiantuntijamme pystyvät tutkimaan ja paljastamaan ihmisoikeusloukkauksia. Tuomme vääryyksiä julki ja vaadimme päättäjiä korjaamaan ne.
Tämä kaikki on mahdollista, mutta vain sinun avullasi. Yhdessä voimme lopettaa kidutuksen, sorron ja syrjinnän, auttaa pahoinpideltyjä naisia, sekä tarjota paremman tulevaisuuden sotaa ja tuhoa pakeneville ihmisille.
Siksi kysymme: tekisitkö lahjoituksen sinulle sopivalla summalla? Jokainen lahjoitus on tärkeä. Tue nyt ihmisoikeuksia Suomessa ja kaikkialla maailmassa ja lahjoita!