Oikeus osoittaa mieltä rauhanomaisesti on demokraattisen yhteiskunnan kulmakiviä. Se on tärkeä poliittisen osallistumisen keino, jolla on paikkansa yhteiskuntiemme ja tulevaisuutemme muovaajana. Amnesty International tukee rauhanomaisia aktivisteja, toimittajia ja kansanliikkeitä, joita painostetaan vaikenemaan.
Suomalainen ilmastoaktivisti, 24-vuotias lääketieteen opiskelija Anders Brandt saapui Tukholmaan risteilyaluksella Turusta aamulla 24. elokuuta. Hän oli matkalla Gotlantiin, missä hänen oli aikomus retkeillä ja osallistua Take Concrete Action -ilmastomielenosoitukseen, jonka kohteena oli Cementa-yrityksen sementtitehdas Slitessä. Mielenosoituksen tarkoituksena oli kiinnittää huomiota Cementan massiiviseen hiilijalanjälkeen ja tehtaan haitallisiin vaikutuksiin Gotlannin vesistölle ja luonnolle.
Anders on aiemmin osallistunut rauhanomaisiin ilmastomielenosoituksiin Suomessa. Hän on pasifisti, jonka poliittinen aktivismi perustuu väkivallattomalle toiminnalle.
Tukholman laivaterminaalissa poliisi ohjasi Andersin ja viisi muuta suomalaista ilmastoaktivistia sivuun, otti heidät kiinni ja kuljetti heidät Märstan säilöönottokeskukseen. Vapaudenriiston syytä ei kerrottu. Anders oli kertonut poliisille muun muassa olevansa matkalla Gotlantiin ilmastomielenosoitukseen. Poliisi kirjoittaa 24. elokuuta tehdyssä päätöksessään seuraavaa:
“Arvioimme, että [Andersin] selitys Gotlannin matkan tarkoituksesta ei ole uskottava. Hän pimittää tärkeää tietoa. Koska [Andersin] epäillään olevan maassa rikollisin aikein, pidetään häntä uhkana yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle.“
Poliisin päätöksestä ei ilmene, millä tavoin Anders syyllistyisi rikokseen käyttäessään oikeuttaan osoittaa mieltä ja osallistuessaan rauhanomaiseen ympäristömielenosoitukseen. Kaksi päivää myöhemmin, elokuun 26. päivänä tehdyssä käännytyspäätöksessä poliisi kirjoittaa:
“[Andersin] arvioidaan uhkaavan Ruotsin yleistä järjestystä ja turvallisuutta osallistuessaan mielenosoitukseen, sillä on erittäin todennäköistä, että hän syyllistyy vahingontekoon, oikeudettomaan tunkeutumiseen ja mahdollisesti sabotaasiin. Häntä on aiemmin useita kertoja epäilty vastaavista teoista mielenosoitusten ja protestien yhteydessä kotimaassaan.“
Päätösasiakirjoista ei selviä millä perusteilla päätökset on tehty tai kuinka riskiarvio on tehty. Niistä ei myöskään ilmene missä määrin perusoikeuksiin voimakkaasti puuttuvia säilöönotto- ja käännytyspäätöksiä voidaan pitää oikeasuhtaisina toimenpiteinä vastaamaan epämääräisiin olettamiin mahdollisen rikollisen toiminnan aiheuttamasta tulevasta uhasta yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle. Anders ei myöskään saanut vastata väitteisiin aiemmasta rikollisesta toiminnasta.
Andersia pidettiin Märstan säilössä neljän päivän ajan, minkä jälkeen hänet lähettiin takaisin Suomeen laivalla 27. elokuuta. Hän ei koskaan saavuttanut määränpäätään Gotlantia. Andersille on nyt langetettu kahden vuoden maahantulokielto Ruotsiin.
Andersiin kohdistuvat toimet eivät tapahtuneet tyhjiössä. Viime vuosina ihmiset ympäri maailman ovat kokoontuneet yhteen protestoidakseen oikeuksiensa rajoittamista ja väkivaltaa vastaan sekä yhdenvertaisuuden ja ilmasto-oikeudenmukaisuuden puolesta. Samalla kun ihmiset ovat rauhanomaisesti vaatineet oikeudenmukaisempaa ja parempaa maailmaa, Amnesty on todistanut valtiovallan vastaiskua. Mielenosoittajia ja toimittajia on vangittu, mielenosoitusten järjestäjiä ja aktivisteja on hiljennetty.
Oikeus osoittaa mieltä rauhanomaisesti on kuitenkin demokraattisen yhteiskunnan kulmakiviä. Se on tärkeä poliittisen osallistumisen keino, jolla on paikkansa yhteiskuntiemme ja tulevaisuutemme muovaajana ilmastokriisin uhkaamassa maailmassa. Amnesty International tukee rauhanomaisia aktivisteja, toimittajia ja kansanliikkeitä, joita painostetaan vaikenemaan.
Amnestyn Ruotsin ja Suomen osastot pyytävät Tukholman poliisia vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:
- Ruotsin ulkomaalaislain 8 luvun 11 pykälän mukaan ulkomaalainen voidaan käännyttää yleiseen järjestykseen tai turvallisuuteen liittyvistä syistä. Missä määrin Andersin aikomus osallistua rauhanomaiseen mielenosoitukseen vaaransi yleistä järjestystä ja turvallisuutta? Millä perusteilla tämä arvio tehtiin?
- Ruotsin ulkomaalaislain 8 luvun 12 pykälän mukaan ulkomaalainen voidaan käännyttää vain, jos tämän käytös muodostaa todellisen, välittömän ja riittävän vakavan uhan jollekin yhteiskunnan olennaiselle edulle. Millä tavoin Andersin aikomus osallistua rauhanomaiseen mielenosoitukseen muodosti todellisen, välittömän ja riittävän vakavan uhan, ja mitkä yhteiskunnan olennaiset edut olivat uhattuina?
- Pyydämme ystävällisesti selventämään, millainen suhteellisuusharkinta johti Andersin vapaudenriistoon, käännytykseen ja kahden vuoden maahantulokieltoon. Miten Tukholman poliisi päätyi siihen, että edellä mainitut seuraamukset ovat oikeasuhtaisia siihen riskiin nähden, että Andersin toiminta muodostaisi lain edellyttämän todellisen, välittömän ja riittävän vakavan uhan yhteiskunnan olennaiselle edulle?
- Ulkomaan kansalainen voidaan ottaa säilöön Ruotsin ulkomaalaislain 10 luvun 1 pykälän nojalla tehtyä käännytyspäätöksen täytäntöönpanoa varten vain, jos on syytä epäillä, että henkilö syyllistyy rikolliseen toimintaan Ruotsissa tai välttelee virkavaltaa, piileskelee tai muulla tavoin estää päätöksen toimeenpanon. Millä perusteilla Tukholman poliisi on päätellyt, että Andersin aikomus osallistua rauhanomaiseen mielenosoitukseen täytti kyseiset kriteerit? Millä tavoin riskiarviointi tehtiin?
- Missä määrin Tukholman poliisi katsoo Andersin vapaudenriiston ja käännytyksen, jotka olivat seurausta hänen aikomuksestaan osallistua rauhanomaiseen mielenosoitukseen, olevan sopusoinnussa Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja EU:n perusoikeuskirjan suojaaman ja kaikille Ruotsin lainkäyttöalueella oleskeleville kuuluvan kokoontumisvapauden kanssa?
Lue kirje Ruotsin osaston sivuilla täältä.