Suomea on kansainvälisesti pidetty asunnottomuuden vähentämisen mallimaana. Nyt hallitus tekee tietoisia päätöksiä, jotka heikentävät oikeutta riittävään asumiseen. Oikeus asuntoon on ihmisoikeus, muistuttaa Amnestyn Suomen osasto uudessa raportissaan.
Tutkimusraportti “Joudun valitsemaan ruuan ostamisen ja vuokran maksamisen välillä” – leikkauspolitiikan vaikutukset riittävään asumiseen Suomessa avaa, miten pääministeri Petteri Orpon hallituksen laaja-alainen leikkauspolitiikka on johtanut asunnottomuuden kasvuun. Riittämätön ja epävarma asuminen uhkaa yhä uusia ihmisryhmiä.
“Hallitus on järjestelmällisesti leikannut rakenteista, jotka ovat aiemmin vähentäneet asunnottomuutta Suomessa. Käytännössä hallitus antaa hyväksyntänsä sille, että köyhyys ja asunnottomuus lisääntyvät”, toteaa Amnestyn Suomen osaston taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien asiantuntija Mariko Sato.
Suomi asunnottomuuden torjujana
Oikeus asuntoon on ihmisoikeus. Kansainvälisten ihmisoikeussopimusten mukaan valtion täytyy turvata riittävä, eli kohtuuhintainen ja vakaa, asuminen jokaiselle.
Riittävää asumista ei ole pelkkä katto pään päällä, vaan asunnossa täytyy olla mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään. Asuminen ei esimerkiksi saa olla niin kallista, ettei ihmisellä jää riittävästi rahaa ruokaan tai lääkkeisiin.
Suomi torjui asunnottomuutta onnistuneesti kansainvälisesti arvostetulla Asunto ensin -mallilla ja onnistui vähentämään asunnottomuutta jopa 80 prosenttia 1980-luvulta vuoteen 2023. Nyt hallitus on luopunut tavoitteestaan poistaa kaikki asunnottomuus ja tavoittelee ainoastaan pitkäaikaisasunnottomuuden poistamista.
Leikkauksia monella rintamalla
Hallitus on kohdistanut leikkauksia useisiin sosiaaliturvaetuuksiin, kuten asumistukeen, sekä viimesijaiseen toimeentulotukeen.
Asumiskustannusrasitteisuus, jossa asumiskustannukset ylittävät 40 prosenttia käytettävissä olevista tuloista, on lisääntynyt pienituloisten ja erityisesti yleistä asumistukea saavien joukossa. Esimerkiksi maaliskuussa 2025 Helsingissä yleistä asumistukea saavien kotitalouksien asumiskustannukset olivat keskimäärin 46,7 prosenttia käytettävissä olevista tuloista, kun maaliskuussa 2024 vastaava luku oli 32,3 prosenttia.
“Hallitus tiesi ennalta, että sosiaaliturvaan kohdistuvat leikkaukset tulevat lisäämään esimerkiksi häätöjä ja ruoka-avun tarvetta, mutta toteutti leikkaukset silti ja suunnittelee yhä uusia”, Sato kertoo.
Samaan aikaan hallitus on tehnyt mittavia leikkauksia riittävää asumista tukeviin rakenteisiin, kuten sosiaali- ja terveyspalveluihin, järjestörahoitukseen, asumisneuvontaan sekä kohtuuhintaisten asuntojen tuotannon tukeen.
Työssäkäyvät kokevat asunnottomuutta
Työssäkäyvät ihmiset eivät ole perinteisesti olleet riittämättömän asumisen riskissä Suomessa. Tilanne on muuttunut niin nopeasti, että se on yllättänyt monet asiantuntijat ja sosiaalityöntekijät.
Moni työssäkäyvä ihminen kertoi Amnestylle joutuvansa turvautumaan ruoka-apuun ja diakoniatyöhön. Sosiaalityöntekijät ja asumisneuvojat kertoivat työssäkäyvien hakevan apua esimerkiksi vuokravelkojen, häätöuhan tai kodinmenetyksen takia.
Yhä harvempi työssäkäyvä voi saada yleistä asumistukea ja tuen taso on aiempaa matalampi. Kun elinkustannukset ovat nousseet mutta reaalipalkat eivät, yhä useammalla on vaikeuksia selvitä arjen kuluista.
“Kaikki perusmenot ovat kasvaneet niin, että tulot ei riitä enää elämiseen, vaikka kaikki menot on karsittu minimiin. Ruokaan ei edes ole varaa ihan joka päivä. Apua tarvitseville ei ole enää riittävää apua. Hengenlähtö tässä on varmasti edessä, kun ei ole varaa asua eikä syödä”, kertoi 38-vuotias, epävarmaa keikkatyötä tekevä helsinkiläinen Amnestylle.
Leikkauksia ei voi jatkaa
Asumisen epävarmuus koskee kymmeniä tuhansia ihmisiä Suomessa. Lisääntyneet häädöt ja asunnottomuus ovat vain jäävuoren huippu. Jos hallitus ei muuta suuntaansa välittömästi, riittämätöntä asumista kokevien ihmisten määrä tulee kasvamaan ja asunnottomuus yleistyy.
“Mitkään pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen tähtäävät ohjelmat tai palvelut eivät tule riittämään, jos samaan aikaan hallitus tuottaa lisää köyhyyttä ja asunnottomuutta”, Sato sanoo.
“On erittäin ongelmallista, ettei hallitus ole reagoinut siihen, että oikeus riittävään asumiseen heikkenee nopeasti eri ihmisryhmien keskuudessa. Hallitus ei voi sivuuttaa ihmisoikeusvelvoitteitaan tässä vakavassa tilanteessa”, Sato summaa.
Tutkimuksesta
Amnestyn raportti oikeudesta riittävään asumiseen Suomessa perustuu taustatutkimukseen, kyselyyn, sekä asunnottomuutta kokevien ihmisten, sosiaalialan työntekijöiden, kansalaisjärjestöjen edustajien ja tutkijoiden haastatteluihin.
Amnesty International on aiemmin tutkinut oikeutta riittävään asumiseen esimerkiksi Iso-Britanniassa, Itävallassa ja Slovakiassa.
Hei vielä! Kun nyt olet täällä…
… niin uskomme, että välität ihmisoikeuksista kaikille, kaikkialla maailmassa. Tiesitkö, että Amnestyn työ perustuu juuri sinunkaltaistesi välittävien ihmisten tukeen? Olemme riippumaton toimija, joka ei ota vastaan julkista rahoitusta. Mutta riippumattomuutemme on mahdollista säilyttää vain yksityishenkilöiden tuen voimalla.
Työmme on tehokasta. Lahjoittajiemme ansiosta vapautamme satoja vääryydellä vangittuja ihmisiä, painostamme hallituksia muuttamaan syrjiviä lakeja paremmiksi, estämme teloituksia ja pelastamme ihmishenkiä. Lahjoittajien avulla asiantuntijamme pystyvät tutkimaan ja paljastamaan ihmisoikeusloukkauksia. Tuomme vääryyksiä julki ja vaadimme päättäjiä korjaamaan ne.
Tämä kaikki on mahdollista, mutta vain sinun avullasi. Yhdessä voimme lopettaa kidutuksen, sorron ja syrjinnän, auttaa pahoinpideltyjä naisia, sekä tarjota paremman tulevaisuuden sotaa ja tuhoa pakeneville ihmisille.
Siksi kysymme: tekisitkö lahjoituksen sinulle sopivalla summalla? Jokainen lahjoitus on tärkeä. Tue nyt ihmisoikeuksia Suomessa ja kaikkialla maailmassa ja lahjoita!