YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 ”Naiset, rauha ja turvallisuus” ja sitä seuranneiden päätöslauselmien päätavoitteina on suojella naisia ja tyttöjä aseellisissa konflikteissa ja konflikteissa, edistää naisten tasa-arvoista osallistumista rauhanneuvotteluihin ja jälleenrakentamiseen sekä estää sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa.
Suomen ensimmäinen, nelivuotinen 1325-toimintaohjelma julkaistiin 2008. Ulkoministeriön johdolla luonnostellaan paraikaa Suomen neljättä 1325-toimintaohjelmaa. Lausunnossamme nostimme esiin muun muassa seuraavia seikkoja: toimintaohjelmaluonnoksen sisältö on ihmisoikeustavoitteiltaan kunnianhimoinen ja edellistä toimintaohjelmaa koskevan arviointiraportin suositukset ovat monelta osin huomioitu.
Amnesty toteaa kuitenkin, että Suomen 1325-työtä on sen alusta lähtien vaivannut mittakaavavirhe: resurssit toimintaohjelmien toteuttamiseen ovat olleet kroonisesti alimitoitetut. Tämä on vaikuttanut myös neljännen toimintaohjelman laatimisen aikatauluihin. Resurssipulan takia ohjelman rakentaminen ja voimaansaattaminen on viivästynyt kohta vuodella.
Oli kyse sitten ohjelman toteuttamiseen varattavista henkilöresursseista ulkoministeriössä tai väkivallan vastaista työtä tekevien, ruohonjuuritasolla toimivien järjestöjen rahoituksen kasvattamisesta, viesti on selvä: ohjelman kunnianhimoinen, ihmisoikeusperustainen ja kestävää rauhaa rakentava toteuttaminen vaatii merkittävää resurssien kasvattamista.
Näkemyksemme on, että 1325-toimintaohjelman jatkovalmistelussa ja toimeenpanossa on entistä vahvemmin edistettävä sateenkaariryhmiin kuuluvien ihmisten oikeuksien toteutumista.
Sateenkaariryhmiin kuuluvien ihmisten oikeuksien turvaamiseen liittyvät kysymykset on huomioitu myös kotimaisessa kontekstissa. Esimerkiksi oikeusministeriön teettämä Kohti sateenkaariystävällisempää Suomea -selvitys (2021) on arvioinut sateenkaariryhmiin kuuluvien ihmisten oikeuksien edistämistä ja heidän vahvempaa osallistamistaan siviilikriisinhallinnassa ja muissa turvallisuusviranomaisten käytänteissä. Selvitys nostaa esiin myös muita 1325-agendan näkökulmasta keskeisiä huomioita esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, sateenkaarevien turvapaikanhakijoiden tilanteista sekä viharikoksista ja vihapuheesta. Amnesty kehottaakin 1325-työtä ammentamaan selvityksessä annetuista suosituksista.