Amnesty International Suomen osasto lausui 18.9.2023 sosiaali- ja terveysministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta laiksi Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain muuttamisesta.
Esityksessä ehdotetaan, että ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavan ja nuoren kuntoutusrahan vähimmäismäärän tasoa lasketaan. Esityksellä tavoitellaan esitysluonnoksen mukaan valtion talouden tasapainottamista ja säästöjä julkiselle sektorille. Lisäksi tavoitteena on yksinkertaistaa kuntoutusetuusjärjestelmää ja saattaa kuntoutusrahaetuuksia saavat keskenään yhdenvertaiseen asemaan.
Nuoren kuntoutusrahan tavoitteina on varmistaa nuoren ammatillisen kuntoutumisen käynnistyminen ja toteutuminen, parantaa nuoren työllistymisedellytyksiä sekä turvata toimeentuloa.
Kuntoutusrahan leikkaus osuu osin samoihin ihmisryhmiin kuin hallituksen valmistelemat muut sosiaaliturvaleikkaukset. Esimerkiksi vuonna 2021 22 prosenttia nuoren kuntoutusrahan saajista sai perustoimeentulotukea ja 33 prosenttia sai yleistä asumistukea. Hallituksen esitysluonnoksessa arvioidaankin, että esitetyt muutokset lisäävät toimeentulotuen ja yleisen asumistuen tarvetta.
Hallituksen esitysluonnos ei sisällä perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointia. Esityksessä arvioidaan pinnallisesti vaikutuksia tiettyihin ryhmiin, kuten lapsiin ja vammaisiin henkilöihin, mutta vaikutuksia ei arvioida perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta. Amnesty pitää tätä Suomen kansainvälisten velvoitteiden näkökulmasta moitittavana, kun kyseessä on esitysluonnos, jonka muutokset vaikuttaisivat jo valmiiksi heikossa asemassa olevien ihmisten taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien toteutumiseen.
Osiossa ’Vaikutukset kotitalouksiin’ todetaan muutosten ”voivan” heikentää kotitalouksien taloudellista tilannetta. Amnesty katsoo, että heikennys on ilmeinen. Heikennykset kohdistuvat haavoittuviin ihmisryhmiin, kuten kuntoutusta tarvitseviin nuoriin ja nuoriin aikuisiin sekä työikäisiin, joilla voi olla lapsia huollettavanaan.
Osiossa ’Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset’ todetaan, että esitetyt muutokset voivat heikentää nuorten ja aikuisten motivaatiota osallistua ja sitoutua kuntoutukseen. Tämä puolestaan vaikuttaa ihmisen mahdollisuuksiin siirtyä tai palata työelämään. Esitysluonnoksessa todetaan, että nuorten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä voi lisääntyä esitettyjen muutosten vuoksi. Tämä voi vaikuttaa negatiivisesti hallituksen työllisyystavoitteisiin.
Työttömyys on vakava ongelma Suomessa. Valtiolla on perustuslain 18 § 2 momentissa säädetty velvollisuus edistää työllisyyttä ja turvata jokaisen oikeus työhön. OECD on arvioinut (’A People-centred perspective on employment barriers and policies: Faces of joblessness in Finland’, 2020), että terveysongelmat muodostavat yleisimmän työllistymisen esteen Suomessa. Amnesty korostaa, että valtiolla on velvollisuus tehdä aktiivisia toimenpiteitä, joilla edistetään ihmisten työkykyisyyttä, kuten turvata pääsy riittäviin terveyspalveluihin ja kuntoutukseen. Vain näin voidaan turvata perus- ja ihmisoikeuksien, kuten oikeus työhön, terveyteen ja toimeentuloon, toteutuminen Suomen ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisesti. Esitysluonnoksessa esitetyt muutokset eivät edistä nuorten kuntoutumista ja siten mahdollisuuksia työllistyä. Ne eivät myöskään edistä hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamista.
Esitysluonnoksessa katsotaan, että heikennykset voivat olla perusteltuja yhdenvertaisuuden näkökulmasta, sillä heikennysten jälkeen vähimmäismääräiset kuntoutusrahat olisivat samansuuruisia. Esitysluonnoksen mukaan olisi epäyhdenvertaista, että nuoret 16–19-vuotiaat saisivat korkeampaa kuntoutusrahaa kuin tavallisen ammatillisen kuntoutusrahan saajat. Samoin esitysluonnoksessa todetaan, että muutosten jälkeen kuntoutusraha olisi tasoltaan lähempänä matalampaa opintotukea. Amnesty katsoo, että ensisijaisesti tulisi selvittää korotusten tarve kaikkien vähimmäismääräisten etuuksien osalta, sillä esimerkiksi vähimmäismääräisen kuntoutusrahan varassa olevan ihmisen toimeentulo ei ole riittävä turvaamaan kohtuullisen minimikulutuksen viitebudjettia, kuten on arvioitu perusturvan riittävyyden arviointiraportissa. Yhdenvertaisuuden edistäminen jo valmiiksi heikossa asemassa olevien taloudellisen tilanteen heikentämisellä ei ole tosiasiallista yhdenvertaisuuden edistämistä. Amnesty muistuttaa, että valtiolla on lapsen oikeuksien sopimuksen pohjalta erityinen velvoite turvata ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista.
Esityksen jatkovalmistelussa siihen tulee sisällyttää perusteellinen perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointi. Amnesty korostaa, että hallituksen suunnittelemien leikkausten vaikutukset eivät saa kohdistua suhteettomasti tai kumuloitua heikoimmassa asemassa oleviin. Amnestyn arvion mukaan lausuttavana oleva hallituksen esitys, yhdessä muiden suunniteltujen heikennysten ja leikkausten kanssa, on ristiriidassa Suomen ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa. Heikossa asemassa oleviin kohdistuvat leikkaukset ja tiukennukset tulisi perua.
Lue lausunto kokonaisuudessaan täältä.