Amnesty International Suomen osasto lausui 22.9.2023 sosiaali- ja terveysministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta etuuksien indeksijäädytyksestä vuosille 2024–2027 sekä lapsilisälain muuttamisesta.
Esitysluonnoksen mukaan indeksijäädytys koskisi monia etuuksia:
- sairausvakuutuslain mukaista päivärahaetuuksien vähimmäismäärää,
- ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahan ja nuoren kuntoutusrahan vähimmäismäärää,
- peruspäivärahan, peruspäivärahan korotusosan ja lapsikorotuksen määrää,
- lastenhoidon tukia,
- yleistä asumistukea sekä tietyilta osin eläkkeensaajan asumistukea,
- opintorahan, opintorahan huoltajakorotuksen ja oppimateriaalilisän määrää,
- aikuiskoulutustuen perusosan määrää ,
- sekä kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain mukaista vastaanottorahaa ja käyttörahaa.
Indeksijäädytys ei koskisi niin sanottua lääkekattoa, eli vuosittaista omavastuuta, jonka täyttymisen jälkeen lääkeostosten hinta on alempi.
Lisäksi lapsilisään tehtäisiin korotuksia: yksinhuoltajakorotukseen, alle kolmivuotiaiden lasten lapsilisään sekä neljännen ja sitä seuraavien lasten lapsilisään.
Vuonna 2024 indeksijäädytyksen vaikutus olisi 5,3 prosenttia ja vaalikauden lopulla enintään 10,2 prosenttia.
Esitysluonnoksessa esiteltyjen laskelmien mukaan muutokset kohdistuisivat eniten alimpiin tulodesiileihin. Muutokset lisäisivät pienituloisuutta sekä koko väestössä että lapsiperheissä. Pienituloisten lasten määrä lisääntyisi noin 3 900 lapsella.
Esitysluonnoksen perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointi on puutteellista.
Amnesty katsoo, että esitetty indeksijäädytys heikentää ensisijaista syyperusteista perusturvaa suhteessa viimesijaiseen toimeentulotukeen. Perusturvan indeksijäädytykset ja asumistuen heikennykset kasvattavat toimeentulotuen tarvetta ja toimeentulotukimenoja. Toimeentulotuen painottuminen vahvasti muiden etuuksien puutteita täydentävänä on ongelmallista huomioiden sen luonteen viimesijaisena ja lyhytaikaisena tukena. Samaan aikaan hallitus suunnittelee useita tiukennuksia ja leikkauksia myös viimesijaiseen toimeentulotukeen.
Lapsilisiin tehtävät maltilliset korotukset eivät kohdistuisi kaikkiin niihin lapsiperheisiin, joihin on kohdistumassa samaan aikaan toimeentuloa heikentäviä muutoksia. Lisäksi korotukset ovat maltilliset suhteessa varsin mittaviin lapsiperheiden toimeentulon heikennyksiin, joita esitetään lausuttavana olevassa esityksessä, sekä muissa samaan aikaan valmisteltavissa esitysluonnoksissa, kuten työttömyysturvan lapsikorotuksen poistamista esittävässä esitysluonnoksessa.
Amnesty kiinnittää huomiota siihen, että kansainvälisten ihmisoikeussopimusten toimeenpanoa valvovat elimet ovat toistuvasti antaneet Suomelle moitteita riittämättömästä sosiaaliturvasta. Esitetyt muutokset ovat myös ongelmallisia perus- ja ihmisoikeuksien heikennyskiellon valossa.
Amnesty katsoo, että esitettyjen muutosten perus- ja ihmisoikeusvaikutuksia tulee arvioida huolellisesti esityksen jatkovalmistelussa. Arvioinnin tulee sisältää kattavat lapsi-, sukupuoli-, ja vammaisvaikutusten arvioinnit. Amnesty korostaa, että perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arvioinnissa tulee arvioida esityksen konkreettisia vaikutuksia ihmisten ja ihmisryhmien perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. Vaikutusarvioinneissa on välttämätöntä arvioida välittömien vaikutusten ohella myös pidemmän aikavälin vaikutuksia eri ihmisryhmiin.
Amnesty korostaa, että hallituksen suunnittelemien leikkausten vaikutukset eivät saa kohdistua kohtuuttomasti tai kumuloitua heikoimmassa asemassa oleviin. Huomioiden suunniteltujen leikkausten yhteisvaikutukset, tulee kohtuuttomat ja suhteettomasti heikoimmassa asemassa oleville kumuloituvat leikkaukset perua.
Lue lausunto kokonaisuudessaan täältä.