Amnesty Internationalin tilaama kyselytutkimus osoittaa, että melkein kaksi kolmasosaa tämän kevään eduskuntavaaliehdokkaista haluaa helpottaa perheenyhdistämistä tulevalla hallituskaudella. Helpotuksia ollaan valmiita tekemään sekä lain että käytäntöjen ja eritoten lapsia koskevan toimeentuloedellytyksen kohdalla.
Amnestyn tilaamassa ja Aula Researchin toteuttamassa kyselytutkimuksessa kartoitettiin eduskuntavaaliehdokkaiden asenteita kansainvälistä suojelua saaneiden perheenyhdistämistä kohtaan. Tulokset osoittavat selvästi, että suurin osa ehdokkaista haluaa ottaa perheenyhdistämiseen kohdistuneet kiristykset uudelleen tarkasteluun, helpottaa perheenyhdistämistä ja turvata ihmisten oikeuden perhe-elämään.
Eduskuntavaaliehdokkaiden ollessa näin yksimielisiä perheenyhdistämisen helpottamisesta Amnestyn Suomen osasto vetoaa puoluejohtajiin, että helpotukset toteutuisivat tulevan hallituskauden aikana.
Suomessa pakolaisten ja toissijaista suojelua saaneiden perheenyhdistämistä on viime vuosina hankaloitettu merkittävästi, ja suurelle osalle se on käytännössä mahdotonta. Kiristyksiä on tehty sekä lainsäädäntöön että käytäntöihin. Tällä hetkellä Suomen maahanmuuttopolitiikka ei edistä perheenyhdistämisen toteutumista ja rikkoo tältä osin räikeästi esimerkiksi lapsen etua.
Kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaan perhe-elämää on kunnioitettava ja perheyhteyttä suojeltava. Oikeus perhe-elämään koskee myös kansainvälistä suojelua saaneita, jotka ovat yleensä olosuhteiden pakosta joutuneet eroon perheestään. Perheenyhdistämisen vaikeuttaminen tekee Suomeen tulleiden kotoutumisen hankalammaksi ja tekee heidän arjestaan henkisesti ja käytännön tasolla haastavan. Perheenjäsenistä eroon joutuminen lisää entisestään inhimillistä kärsimystä.
Keskusta ja Kokoomus vaikeuttivat hallituskaudella perheenyhdistämistä – nyt yli puolet ehdokkaista helpottamisen kannalla
Kyselyyn vastanneista eduskuntavaaliehdokkaista miltei kaksi kolmasosaa, eli 64%, helpottaisi perheenyhdistämistä lain ja käytäntöjen tasolla tulevalla hallituskaudella.
Kymmenestä kyselyyn osallistuneesta puolueesta kahdeksassa eduskuntavaaliehdokkaat asettuivat kannattamaan perheenyhdistämisen helpottamista. Näissä puolueissa vähintään yli puolet vastanneista ilmoitti kannattavansa helpotuksia. Kuluneen hallituskauden aikana perheenyhdistämisen kiristyksiä ajaneet Keskusta ja Kokoomus kannattivat nyt helpotuksia 57% ja 54% enemmistöllä.
Perheenyhdistämisen helpottamista kannatettiin ympäri maata. Voimakkainta kannatus oli Uudellamaalla, Helsingissä ja Keski-Suomessa.
Korkeinta kannatus oli Vihreiden, Vasemmistoliiton ja RKP:n riveissä: heistä perheenyhdistämistä halusi helpottaa 97% (Vihr.), 94% (Vas.) ja 90% (RKP). Tällä hetkellä gallupien kärjessä olevan SDP:n ehdokkaista helpotuksia kannatti 83%. Kristillisdemokraateista puolestaan 69% prosenttia oli helpotusten kannalla.
Kahden puolueen osalta kannatusprosentti jäi pienemmäksi: Perussuomalaisista vain 4% kannatti helpotuksia, mutta Sinisen tulevaisuuden kohdalla 40% näytti vihreää valoa.
Kyselyssä tarkasteltiin asenteita myös vaalipiirien tasolla. Perheenyhdistämisen helpottamista kannatettiin eniten Uudellamaalla (79%), Helsingissä (73%) ja Keski-Suomessa (73%). Ainoastaan Lapin vaalipiirissä helpotuksia kannatti vain hieman alle puolet, 45%, vastaajista.
Perheenyhdistämisen helpottaminen on esillä useiden puolueiden vaaliohjelmissa. SDP, Vihreät, Vasemmistoliitto ja RKP mainitsevat sen yhdeksi tavoitteekseen tulevalle hallituskaudelle. Kristillisdemokraatit puolestaan toteavat vaaliohjelmassaan, että Suomen on perheenyhdistämisessä noudatettava kansainvälisiä sopimuksia. Perheenyhdistämisen helpottaminen on mukana myös Feministisen puolueen ja Suomen kommunistisen puolueen vaaliohjelmissa.
Yli kaksi kolmasosaa poistaisi lapsia koskevan toimeentuloedellytyksen
Tällä hetkellä yksin Suomeen tulleita lapsia koskevat samanlaiset toimeentulovaatimukset kuin muitakin perheenkokoajia. Saadakseen perheensä Suomeen, tulee perhettään kokoavalla olla turvattu toimeentulo. Suomessa olevan perheenkokoajan nettotulojen pitää olla 2 600 € kuukaudessa, jotta hän voi tuoda esimerkiksi puolisonsa ja kaksi lastaan Suomeen.
Toimeentulovaatimus on kohtuuton ja sen myötä suurella osalla perhettään kokoavista ei ole tosiasiallista mahdollisuutta saada esimerkiksi nelihenkistä perhettään yhdistetyksi. Moni suomalainen tienaa tätä vähemmän.
Asettaessaan tällaisen toimeentuloedellytyksen lapsillekin Suomi toimii lapsen edun vastaisesti. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan kaikessa viranomaistoiminnassa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.
Hieman yli kaksi kolmasosaa, eli 67%, vastanneista on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että toimeentuloedellytys pitäisi poistaa kokonaan lapsen kohdalta
Erityisen voimakasta kannatusta toimeentuloedellytyksestä lasten osalta luopuminen sai kolmesta puolueesta. RKP:n ehdokkaista 100%, Vihreiden ehdokkaista 97% ja Vasemmistoliiton ehdokkaista 91% kannatti luopumista.
Muiden puolueiden kohdalla toimeentuloedellytyksestä luopumista lasten kohdalla kannatettiin seuraavin prosentein: SDP 88%, KD 70%, Keskusta 63% ja Kokoomus 57%. Sinisistä luopumista kannatti 40% vastaajista. Perussuomalaisista 8% kannatti lapsiin kohdistuvan toimeentuloedellytyksen poistamista.
Kysymys tulorajojen laskemisesta jakoi mielipiteitä – yli puolet kuitenkin kannattaa
Myös tulorajojen yleistä laskemista kannatti selkeästi yli puolet ehdokkaista, vaikka ehdokkaat suhtautuivatkin positiivisemmin toimeentuloedellytyksen kokonaan poistamiseen lasten kohdalla. Perheenyhdistämisen tulorajoja olisi valmis laskemaan 57% vastanneista eduskuntavaaliehdokkaista.
Tässäkin kysymyksessä suurin kannatus tulorajojen helpotuksille löytyi Vihreiden, Vasemmistoliiton, SDP:n ja RKP:n riveistä. Vihreistä laskua kannatti 94% vastaajista, Vasemmistoliiton ehdokkaista 87% ja RKP:n sekä SDP:n ehdokkaista 70%.
Muissa puolueissa kannatusprosentit tulorajojen laskemiselle jakautuivat seuraavasti: KD 61%, Keskusta 42%, Kokoomus 39%, Siniset 27% ja Perussuomalaiset 21%.
Erityisesti nuoret ehdokkaat, 18-35-vuotiaat, kannattivat muutosta, heistä tulorajoja laskisi 65%. Vanhemmat, yli 65-vuotiaat, ehdokkaat suhtautuivat tulorajojen laskemiseen negatiivisimmin, mutta heistäkin laskemista kannatti 43%.
Perheenyhdistämiseen viime vuosina kohdistetut kiristykset tekevät kotoutumisesta hankalampaa. Perheenyhdistämistä helpottamalla Suomi voi tehdä kansainvälistä suojelua saaneiden arjesta inhimillisempää ja vähentää perheestä erossa vietetyn ajan aiheuttamaa ahdistusta ja masennusta.
Perhettään kokoava henkilö on saanut Suomeen oleskeluluvan. Hän on saattanut olla vainon tai muiden ihmisoikeusloukkausten kohteena tai tulla niin vaarallisista oloista, ettei niihin voi palata. Hänen perheensä elää useimmiten samoissa oloissa ja myös he saattavat tarvita suojelua. Perheenyhdistäminen tarjoaa lähtömaassa eläville turvallisen reitin vakaisiin oloihin.
Aula Researchin tutkimukseen osallistui yhteensä 415 eduskuntavaaliehdokasta. Puolueista kyselyssä oli mukana Keskusta, Kokoomus, Vasemmistoliitto, SDP, Perussuomalaiset, Vihreät, Kristillisdemokraatit, Sininen tulevaisuus ja RKP. Kyselytutkimuksen otos kerättiin 11.1.-27.1.2019 sähköpostitse ja puhelimitse.
Amnesty kampanjoi kevään aikana perheenyhdistämisen helpottamisen puolesta.