Orpon hallituksen 31.8. hyväksymä tiedonanto yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämiseksi on tulossa eduskunnan täysistunnon keskusteltavaksi keskiviikkona 6.9. Kirjasimme huomiomme tiedonannosta ja mitä hallituksen tulisi tehdä rasismin torjumiseksi.
Amnestyn mukaan tiedonannon toimet ovat kokonaisuudessaan puutteellisia rasismin torjumiseksi. Tiedonanto sisältää hyviä kirjauksia esimerkiksi ihmisoikeusvalvontaelinten suositusten käsittelystä valtioneuvostossa ja yhdenvertaisuuden edistämisestä koulutusjärjestelmässä. Toimet ovat kuitenkin laiha lohtu tilanteessa, jossa useat hallitusohjelman kirjaukset uhkaavat syventää rakenteellista rasismia.
Hallitusohjelman maahanmuuttopoliittiset linjaukset ovat kokonaisuudessaan ihmisoikeusvastaisia. Maahanmuuttaneiden ihmisten kehystäminen turvallisuusuhiksi antaa tilaa rasistisille asenteille ja toimille. Nyt esitetty tiedonanto ei muuta tilannetta.
Kehotamme kansanedustajia puolustamaan täysistunnon keskustelussa maahanmuuttaneiden ihmisten oikeuksia ja vaatimaan muutosta hallitusohjelmaan sisältyviin toimiin:
- Hallituksen maahanmuuttopolitiikkaa kehystää rakenteellinen rasismi. Erityisesti Euroopan ulkopuolelta tulevien turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttaneiden määrää pyritään vähentämään ja heidän asemaansa heikentämään. Suomen rajoilla tapahtuva turvapaikanhaku halutaan minimoida, pakolaiskiintiö aiotaan laskea 500:aan ja perheenyhdistämisen kriteerejä pyritään tiukentamaan entisestään. Ainoa tapa torjua rasismia on tehdä täyskäännös Suomen maahanmuuttopolitiikassa ihmis- ja perusoikeuksien turvaamisen suuntaan.
- Hallitus aikoo poistaa paperittomille ihmisille taatun oikeuden välttämättömiin terveyspalveluihin. Hoidon epääminen ei vähennä maahanmuuttoa tai säästä rahaa vaan estää lasten, raskaana olevien ja sairastuneiden pääsyn tarvittaviin palveluihin. Oikeus terveyteen on jokaiselle kuuluva ihmisoikeus, joka valtion tulee syrjimättömästi turvata lainsäädännöllä.
- Hallituksen suunnitelmat maahanmuuttaneiden ja maassa pysyvästi oleskelevien sosiaaliturvan eriyttämisestä ovat yhdenvertaisuusnäkökulmasta hyvin ongelmallisia. Hallituksen on uudelleenarvioitava sosiaaliturvaan kohdistuvat linjauksensa ja turvattava riittävä perusturvan taso syrjimättömästi.
Tutkimusten mukaan Suomi on yksi Euroopan rasistisimmista maista. Tummaihoisena EU:ssa -kyselyn suomalaisvastaajista 63 prosenttia kertoi kokeneensa rasistista häirintää viiden vuoden aikana. Myös kokemukset etnisestä profiloinnista ja syrjinnästä ovat yhä monille arkipäivää. Suomi on saanut kansainvälisiltä ihmisoikeuksia valvovilta tahoilta toistuvasti kritiikkiä puutteista rasismin torjunnassa. Rasististen rakenteiden purkaminen edellyttää pitkäjänteisiä toimia ja resursseja kaikilla hallinnonaloilla.
Kannustamme kansanedustajia vaatimaan antirasistisen toimintaohjelmatyön jatkoa entistä vahvemmalla otteella:
- Tuleva rasisminvastainen toimintaohjelma on valmisteltava ihmisoikeusperustaisesti. Rasismia on määriteltävä ja torjuttava kokonaisvaltaisella otteella kansainvälisten ihmisoikeusnormien mukaisesti. Valmistelun on perustuttava rodullistettujen yhteisöjen laajaan kuulemiseen ja ajantasaiseen tietoon. Ohjelman on tuettava antirasistisia toimijoita taloudellisin resurssein. Työssä on myös huomioitava Yhdenvertainen Suomi -ohjelman arviointiraportin tulokset.
- Rasismin torjunta vaatii vahvempaa lainsäädäntöä, vaikka tiedonannossa ei tätä esitetä. Suomen on toimeenpantava kansainvälisiä sopimuksia valvovien toimijoiden suositukset rasistisen vihapuheen ja -rikosten tehokkaammasta torjumisesta lainsäädännössä. Etnisen profiloinnin kieltoa on selkeytettävä ulkomaalaislain 129 a §:n osalta, jotta se estää henkilön todelliseen tai oletettuun alkuperään perustuvan valvonnan täysimääräisesti.
- Valtioneuvoston tulee torjua rasismiin risteäviä syrjinnän muotoja. Suomen on laadittava myös kokonaisvaltainen sateenkaaripoliittinen toimintaohjelma, sillä tiedoksianto tai hallitusohjelma eivät sisällä erityisiä toimenpiteitä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksien edistämiseksi.
Kehotamme kansanedustajia keskustelemaan tiedonannosta rodullistettujen yhteisöjen ja muiden marginalisoitujen ryhmien ihmisarvoa kunnioittavalla tavalla.
Lue lisää aiheesta Amnestyn verkkoartikkelista ja toimenpidesuosituksesta.