Oikeusministeriön selvitys turvapaikanhakijoiden oikeusavusta julkaistiin tällä viikolla. Selvityksen mukaan lakeihin ja käytäntöihin tehdyt muutokset ovat vaikeuttaneet oikeuksien tunnistamista, avustajan saamista ja valitusten tekemistä sekä heikentäneet turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa merkittävästi. Amnesty vaatii, että selvityksessä esitettyihin toimenpide-ehdotuksiin on tartuttava nopeasti ja turvapaikkamenettelyn käytäntöjen tulee olla ihmisoikeusmyönteisiä.
Oikeusministeriö julkaisi teettämänsä riippumattoman selvityksen turvapaikanhakijoiden oikeusavusta viime keskiviikkona.
Selvityksen perusteella on selvää, että vuonna 2016 tehdyt heikennykset turvapaikkamenettelyyn ovat heikentäneet turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa. Muun muassa lyhennetyt valitusajat kielteisestä päätöksestä ovat vaikeuttaneet valitusten tekemistä eikä valitusaikojen lyhentämisestä ole ollut hyötyä.
Selvitys ottaa kaikkiaan kantaa viiteen kohtaan, jotka kaipaavat kipeästi pikaista muutosta sekä lakeihin että käytäntöihin. Kohdat on eritelty ja avattu alla.
Selvityksen toimenpide-ehdotuksiin tulee tarttua viipymättä
Selvityksen tulosten perusteella ministeri Antti Häkkänen lupasi oman ministeriönsä yhdessä sisäministeriön kanssa harkitsevan tarvittavat toimenpiteet esitettyihin selviin kehityskohteisiin.
Ministeri Häkkänen totesi, että oikeusvaltiossa jokainen ihminen ansaitsee saada asiansa käsitellyksi ja oikeutensa selvitetyksi.
Amnesty vaatii ministeriä seisomaan sanojensa takana ja ottamaan selvityksen toimenpide-ehdotukset tosissaan. Lakeja ja käytäntöjä tulee muuttaa mahdollisimman nopeasti, jotta turvapaikanhakijoiden oikeusturva toteutuisi eikä Suomi rikkoisi ehdotonta palautuskieltoa.
Oikeusturvaan tehdyt laintasoiset heikennykset tulee perua ja turvapaikanhakijoiden oikeusturva saattaa samantasoiseksi kuin muidenkin.
Käytäntöjen tulee olla ihmisoikeusmyönteisiä. Hakijoilla tulee olla mahdollisuus avustajaan prosessin alusta alkaen, myös turvapaikkapuhuttelussa.
Amnesty on tuonut omassa työssään esille selvityksessä havaittuja ongelmia ja peräänkuuluttaa turvapaikanhakijoiden oikeuksia saada juuri 70 vuotta täyttäneessä YK:n ihmisoikeusjulistuksessa turvattu oikeudenmukainen käsittely ja oikeudenkäynti.
Selvitys vaatii muutosta viiteen kohtaan
1. Oikeusavun saaminen heti turvapaikkahakemuksen jättämisestä on turvattava
Laadukas oikeusapu hallintovaiheessa eli Maahanmuuttoviraston (Migri) puhuttelussa – ja jo sitä ennen – edesauttaa turvapaikkaperusteiden perusteellista selvittämistä sekä erityisen haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakijoiden tunnistamista.
Eri viranomaisten ja avustajien käsitys siitä, mitä hallintovaiheen oikeusapuun sisältyy eroaa toisistaan. Tämä kaipaa yhtenäistämistä, jotta voidaan turvata, että hakijoilla on mahdollisuus saada sellaista oikeudellista apua, jota he tarvitsevat.
Turvapaikanhakijat harvoin tuntevat oikeuksiaan, mikä on suuri puute nykytilassa. Tietämättömyys oikeudesta oikeusapuun erityisesti hallintovaiheessa ja ennen turvapaikkapuhutteluakin on suuri oikeusturvan toteutumattomuutta aihettava seikka.
2. Yhteistyö Migrin ja ministeriön välillä
Migri järjestää turvapaikkapuhutteluita yhä nopeammalla aikataululla. Migrin ja oikeusministeriön on erityisen tärkeää varmistaa yhteisesti oikeusavun saatavuus haastavassa aikataulussa.
Avustajan mukanaolo puhutteluissa on monessa suhteessa tärkeää. Kynnys tähän ei saa olla liian suurin – kuten se on nyt selvityksen pohjalta osoittautunut olevan.
3. Turvapaikka-asioita hoitavien avustajien riittävä määrä ja resurssit on turvattava
Tällä hetkellä turvapaikanhakijoilla on vaikeuksia löytää avustajaa hoitamaan asiaansa ja erityisesti kiiretilanteissa avustajan löytyminen nopeasti on haastavaa.
Julkisten oikeusaputoimistojen kansainväliseen oikeuteen perehtyneiden avustajien riittävä määrä on taattava, mutta on myös tärkeää turvata pätevien ja pitkään turvapaikka-asioita hoitaneiden yksityisten avustajien mahdollisuudet edelleen hoitaa turvapaikka-asioita. Tähän vaikuttaa erityisesti avustajien palkkioiden riittävyys.
4. Avustajien laadun takaaminen
Kaikki avustajat eivät ole yhtälailla perehtyneitä turvapaikka-asioiden hoitoon ja kansainväliseen oikeuteen. Julkisten oikeusaputoimistojen avustajien kouluttaminen on tärkeää ja perehtyneisyys olisi hyvä ottaa edellytykseksi asioissa toimimiselle.
Selvityksestä käy ilmi, että osa yksityisistä avustajista on käyttänyt turvapaikanhakijoita rahastuskeinona. Olisi kuitenkin tärkeää säilyttää laadukkaiden yksityisten avustajien mahdollisuudet hoitaa jatkossakin turvapaikanhakijoiden asioita. Heille on kertynyt vuosien mittainen tieto kyseisten vaativien asioiden hoidosta.
Turvapaikanhakijoille tulee taata tieto omista oikeuksistaan avustajaan nähden. Avustaja ei esimerkiksi saa laskuttaa asiakasta, mikäli tälle on myönnetty täysi oikeusapu. Turvapaikanhakijoiden tiedottaminen heidän oikeuksistaan auttaa heitä tunnistamaan sellaiset avustajat, jotka vain rahastavat heidän hädällään.
5. Valitusaikojen palauttaminen entiselleen
Vuonna 2016 lyhennetyt valitusajat vaarantavat turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa monella tavoin. Ne vaikeuttava valitusten tekemistä, sillä hakijan tulee monesti etsiä itselleen avustaja pikaisella aikataululla, mikä saattaa olla jo itsessään mahdotonta. Lisäksi avustajan tulisi kyetä perehtymään tapaukseen ja laatia valitus. Tämän tulisi tapahtua usein vain muutamassa päivässä, sillä jo pelkkä ajan löytyminen asiakkaan tapaamiselle vaatii monesti Suomessa harvinaisten kielten tulkin paikalle saamista.
Lyhyemmät ajat eivät ole lyhentäneet valitusprosessin kokonaisuutta toisin kuin niiltä oli edellytetty. Lyhyemmät valitusajat yhdessä asiaryhmässä ovat hyvän hallinnon ja yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen menettely.
Teksti: Kaisa Korhonen. Kirjoittaja toimii Amnestyn oikeudellisena asiantuntijana.