Eduskuntapuolueet murensivat lupauksensa lasten säilöönoton kieltämisestä, ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Suomen osasto arvostelee. Eduskunnassa hyväksyttiin tällä viikolla laki, joka jatkaa lasten säilöönottoa kansainvälisten suositusten vastaisesti.
Eduskunta hyväksyi ennen lomille lähtöään lakiesityksen, joka mahdollistaa yhä lasten säilöönoton. Ulkomaalaislain turvaamistoimia koskevan lakihankkeen alkuperäisenä tarkoituksena oli nimenomaan kieltää lasten säilöönotto ja kehittää sille vaihtoehtoja. Hallitus ja osa oppositiopuolueista päätyi kuitenkin toiseen ratkaisuun.
”Amnesty International vastustaa lasten säilöönottoa, koska sen on todettu olevan lapselle haitallista. Säilöönoton ei koskaan voida katsota olevan lapsen edun mukaista”, sanoo Amnestyn Suomen osaston oikeudellinen asiantuntija Susanna Mehtonen.
Uutena turvaamistoimena hyväksyttiin asumisvelvollisuus, jota voidaan käyttää säilöönoton sijaan esimerkiksi ulkomaalaisen maassa olon selvittämiseksi tai maasta poistamisen turvaamiseksi. Sen nojalla eduskunta olisi voinut luopua kokonaan säilöönotosta lasten kohdalla, mutta näin ei tehty. Asumisvelvollisuuden nojalla ulkomaalainen voidaan määrätä asumaan tietyssä vastaanottokeskuksessa ja ilmoittautumaan keskukseen yhdestä neljään kertaan vuorokaudessa. Myös lapsi voidaan jatkossa määrätä asumisvelvollisuuteen yhteensä kahdeksi viikoksi. Lapsi ei sinä aikana saa poistua vastaanottokeskuksen alueelta.
Useat puolueet sitoutuivat lasten säilöönoton kieltämiseen, mutta toimivat toisin
Edellinen eduskunta kielsi vuonna 2014 alle 15-vuotiaiden yksin maahan saapuneiden lasten säilöönoton, mutta 15–17-vuotiaiden lasten säilöönotto sai jatkua. Silloinen hallitus totesi, että tavoitteena on laajentaa säilöönottokielto koskemaan kaikkia maasta poistettavia yksin tulleita lapsia ja kehittää säilöönotolle vaihtoehtoisia turvaamistoimia.
Viime hallituksessa mukana olleilla puolueilla oli nyt tilaisuus lunastaa tämä lupaus, mutta käytännössä julkilausuma vesitettiin. Ulkomaalaislain muutoksia koskevassa äänestyksessä eduskunnassa joulukuussa 2016 ainoastaan vihreät, vasemmistoliitto ja RKP äänestivät ehdotusta vastaan. Edellisistä hallituspuolueista kokoomus, sosiaalidemokraatit ja kristillisdemokraatit äänestivät lain puolesta.
”Puolueet pettivät lupauksensa lapsille ja toimivat vastoin kansainvälisiltä valvontaelimiltä saatuja suosituksia”, Mehtonen sanoo.
Euroopan neuvoston kidutuksen vastainen komitea antoi Suomelle vuonna 2015 suosituksen, että lasten säilöönotto tulisi kokonaan kieltää. YK:n kidutuksenvastainen erityisraportoija Juan Méndez on todennut, että lasten säilöönoton ei voida katsoa olevan perusteltua tai oikeasuhtaista ainoastaan maahanmuutosta johtuvista syistä.
Paperittomia ajetaan yhteiskunnan ulkopuolelle –mikään ei näytä riittävän
Maahanmuuton ministerityöryhmä hyväksyi joulukuussa myös toimenpidesuunnitelman laittoman maassa oleskelun ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi. Suunnitelman mukaan hallitus selvittää muun muassa, voitaisiinko pakkokeinoja käyttää paperittomiin eli ihmisiin, jotka oleskelevat Suomessa ilman oleskelulupaa. Pakkokeinoja ovat esimerkiksi pidättäminen, vangitseminen, kotietsintä ja salaiset pakkokeinot, kuten telekuuntelu. Nyt näitä pakkokeinoja voidaan yleisesti käyttää ainoastaan, mikäli teko ja siitä seuraava rangaistus on riittävän vakava.
”Eduskunta on juuri hyväksynyt uudet kiristykset ulkomaalaislakiin, mutta saman tien ollaan valmistelemassa uusia toimia, joilla ulkomaalaisten oikeuksia tultaisiin rajoittamaan entisestään. Mikään ei näytä riittävän. Kehitys on huolestuttava”, Mehtonen sanoo.
Toimenpidesuunnitelma sisältää muitakin ongelmallisia toimia, joiden tarkoitus näyttää olevan paperittomien rikollistaminen ja työntäminen entistä enemmän yhteiskunnan ulkopuolelle. Paperittomien määrän arvioidaan kasvavan Suomessa muuttuneen lainsäädännön ja tiukentuneen turvapaikkalinjan vuoksi. Ministeriryhmä ehdottaa ilmiön kitkemiseksi muun muassa ulkomaalaisten lisättyä valvontaa ja paperittomien ohjaamista palautusjärjestelmän piiriin heidän hakeutuessaan peruspalveluiden, kuten välttämättömän terveydenhoidon piiriin. Lisäksi viranomaiset aikovat tarvittaessa myös ryhtyä toimenpiteisiin kouluissa ja korkeakouluissa.
Amnestyn tutkimusten mukaan vastaava rikollistamiseen pohjautuva lainsäädäntö ja toimintamalli on johtanut paperittomien työntekijöiden työriistoon esimerkiksi Italiassa.