Lainvalvojat ympäri maailmaa toimivat toistuvasti kansainvälisiä ihmisoikeusnormeja vastaan käyttäessään pamppuja sekä muita lyömäaseita tilanteissa, joissa voimankäyttö ei olisi välttämätöntä, kertoo Amnesty Internationalin tuore tutkimus.
Pampun kaltaiset lyömäaseet ovat yleisimpiä voimankäyttövälineitä, joita poliisilla ja turvallisuusviranomaisilla on hallussaan ympäri maailmaa. Koska näitä aseita käytetään laajalti, tapahtuu myös väärinkäytöksiä usein, erityisesti protestien tai mielenosoitusten yhteydessä.
Amnesty Internationalin Blunt Force: Investigating the misuse of police batons and related weapon -verkkojulkaisu perustuu Amnestyn ja Omega Research Foundationin toteuttamaan tutkimustyöhön, jossa poliisin lyömäaseiden käyttöä tarkasteltiin kuva- ja videomateriaalia analysoimalla. Tulokset osoittavat, että poliisit käyttävät erilaisia lyömäaseita toistuvasti väärin tavoilla, jotka vastaavat kidutusta ja pahoinpitelyä.
Viranomaiset kohtaavat usein tilanteita, jossa heiltä vaaditaan nopeita päätöksiä stressaavissa ja vaarallisissa olosuhteissa. Lainvalvonnassa käytettävien välineiden käyttö voi joissain tilanteissa olla oikeutettua, olettaen että aseita käytetään asianmukaisesti. Poliisin tulee kuitenkin käyttää voimaa harkitusti, sillä tarpeeton voimankäyttö on ihmisoikeusloukkaus.
Tarpeettomia iskuja päähän ja kehoon
Amnestyn ja Omegan tutkimuksessa käytettiin aineistona 500 videota, jotka on kuvattu eri puolilla maailmaa vuosien 2011 ja 2021 välillä järjestetyissä mielenosoituksissa. Videoissa on väkivaltaisia välikohtauksia esimerkiksi Valko-Venäjältä, Kolumbiasta, Ranskasta, Intiasta ja Myanmarista. Amnestyn Crisis Evidence Labin ja Digital Verification Corpsin analysoimista videoista tunnistettiin 188 tilannetta, joissa poliisi väärinkäyttää pamppuja tai muita lyömäaseita.
Esimerkiksi Hong Kongissa kuvatussa videossa näkyy, miten joukko poliiseja lyö miespuolista mielenosoittajaa pampulla useita kertoja. Yksi poliiseista lyö miestä pampulla niin, että tämän päästä alkaa vuotaa verta. Videomateriaali osoittaa, että viranomaisilla olisi tilanteessa ollut käytössään muitakin, vähemmän haitallisia keinoja pidätyksen toteuttamiseen. Kansainväliset ihmisoikeusnormit kieltävät asettamasta toisen ihmisen henkeä vaaraan, jos se ei ole välttämätöntä esimerkiksi vakavan uhan torjumiseksi.
Valko-Venäjällä kuvatussa videossa näkyy, miten mellakkapoliisit kuljettavat mielenosoittajaa alas portaita. Yksi poliiseista lyö mielenosoittajaa jalkoihin, vaikka tämä ei vastusta pidätystä. Väkivalta jatkuu pampuniskulla takaraivoon sekä lyönneillä kasvoihin ja vatsaan samalla, kun yksi poliiseista pitelee mielenosoittajaa kiinni. Tilanteessa pampun iskut ovat tarpeetonta ja suhteetonta voimankäyttöä, jota käytetään rangaistuksena. Tällainen rankaiseminen täyttää kidutuksen sekä muun epäinhimillisen ja halventavan kohtelun tunnusmerkit ja rikkoo kansainvälisen oikeuden ehdotonta kidutuksen kieltoa.
Voimankäyttövälineiden kauppa tarvitsee tiukempaa sääntelyä
“Pamput voivat väärin käytettyinä aiheuttaa vakavia vammoja ja niistä saadut iskut voivat johtaa jopa kuolemaan. Tästä huolimatta vastaavien voimankäyttövälineiden kauppaa koskeva sääntely on puutteellista. Hallitukset tulisi velvoittaa tekemään huolelliset riskiarvioinnit ennen tällaisen välineistön maastavientiä”, toteaa Verity Coyle, Amnestyn asiantuntija.
“Valtioiden tulisi myös varmistaa, että viranomaistoimijat koulutetaan toimimaan ihmisoikeuksien mukaisesti”, Coyle jatkaa.
YK:n pääsihteerin kokoama asiantuntijaryhmä on parhaillaan valmistelemassa ehdotuksia kidutusvälineiden kauppaa koskevan sääntelyn kehittämiseksi. Sääntely koskisi välineitä, joita voidaan käyttää kidutukseen tai kuolemanrangaistuksen toimeenpanoon, mukaan lukien niin sanotut ei-tappavat aseet ja välineet kuten pamput ja kyynelkaasu. Ryhmän tulee raportoida ehdotuksensa YK:n yleiskokouksessa vuonna 2022. EU on vuonna 2006 hyväksynyt asetuksen, jolla kontrolloidaan kidutusvälineiden kauppaa, mutta sekään ei sisällä pamppuja.
Amnesty ja Omega vaativat tiukempaa kontrollia lainvalvojien voimankäyttövälineiden kaupankäynnin sääntelyyn. Vaatimuksena on, että myös yleisimmin väärinkäytetyt välineet, kuten pamput, kuuluisivat sääntelyn piiriin.