Valtaosa seksuaaliväkivallasta ei tule viranomaisten tietoon Suomessa. Seksuaalirikoksesta ilmoittaminen poliisille on erityisen vaikeaa vähemmistöasemasta käsin, kertoo Amnestyn uusi tutkimusraportti.
Suomen seksuaalirikoslainsäädäntö uudistui suostumusperustaiseksi tammikuussa 2023. Asenne esiin! Suostumuksen ymmärrys ja luottamus viranomaisiin -raportti antaa tilannekuvan siitä, miten Suomessa asuvat ihmiset tuntevat uudistuneen seksuaalirikoslain ja ymmärtävät suostumuksellisen seksin. Tutkimus kartoittaa myös luottamusta eri viranomaisiin seksuaalirikosasioissa.
“Asenteet eivät muutu samaa tahtia lainsäädännön kanssa. Suostumuskulttuuria pitää vahvistaa, jotta seksuaaliväkivalta Suomessa vähenee. Tutkimuksemme tuo ilmi kipukohtia, joihin pitää puuttua ripeästi”, sanoo sukupuoleen ja seksuaalisuuteen perustuvan syrjinnän asiantuntija Pia Puu Oksanen.
Poliisien asenteellisuus vaikeuttaa seksuaaliväkivallasta ilmoittamista
Amnestyn vuonna 2024 tilaaman kansalaiskyselyn mukaan 56 prosenttia vastaajista luotti melko vähän tai ei lainkaan siihen, että oikeuslaitos kohtelee raiskauksen kokeneita oikeudenmukaisesti. Kansalaiskyselyn tuloksia syvensivät vähemmistöihin kuuluvien naisten ryhmäkeskusteluina toteutetut haastattelut.
Tuore raportti tarkentaa, että naisten luottamus poliisiin on merkittävästi vähäisempää kuin luottamus oikeuslaitokseen tai terveydenhuoltoon. Poliisin asenteellisuus, väkivallan sivuuttaminen ja rasismi vaikeuttavat seksuaaliväkivallasta ilmoittamista.
“Niin transtaustaiset, maahanmuuttaneet kuin vammaiset naiset kertoivat pelkäävänsä, ettei poliisi suhtaudu seksuaaliväkivaltaan vakavasti, vaan vähättelee sitä. Keskusteluihin osallistuneet seksityöntekijät, naisvangit ja ruskeat naiset jakoivat tämän pelon. Moni miettii myös, miten oma identiteetti ja elämänhistoria vaikuttavat kohteluun, ja pelkää, että väkivallasta kertominen aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä”, kuvailee väitöskirjatutkija Minttu Viini.
“Seksuaaliväkivaltaa kokeneen on vaikea ennakoida poliisin vastaanottoa ja reaktiota. Yksittäisillä poliiseilla voi olla ammattitaitoa ja erikoisosaamista seksuaalirikosten käsittelyyn, mutta poliisiin viranomaisena ei voi johdonmukaisesti luottaa”, Viini jatkaa.
Raportin havainnot ovat linjassa vuoden 2022 Poliisibarometrin kanssa. Sen mukaan luottamus poliisiin on yleisesti korkealla tasolla, mutta seksuaalirikosten selvittämisen osalta luottamus ei ole yhtä vahvaa.
Sen sijaan ryhmäkeskusteluihin osallistuneet naiset luottavat saavansa oikeudenmukaista kohtelua terveydenhuollossa. Terveydenhuollon henkilöstölle kerrotaan seksuaaliväkivallasta yleensä ennen poliisia.
Ennaltaehkäisevään työhön panostettava ja poliisin osaamista vahvistettava
Tutkimuksen mukaan luottamuksen puute on keskeinen väkivallasta puhumista ja rikosilmoituksen tekemistä vaikeuttava tekijä. Siksi Amnesty kehottaa sisäministeriötä panostamaan esimerkiksi poliisin ennaltaehkäisevän työn malliin sen supistamisen sijaan. Lisäksi poliisin ihmisoikeusymmärrystä sekä sukupuolitietoista ja uhrisensitiivistä osaamista on vahvistettava.
“Viranomaistoiminnan tämänhetkisillä ongelmilla ja Suomessa asuvien ihmisten epäluottamuksella on konkreettisia seurauksia: seksuaaliväkivalta on pahasti aliraportoitua, tekijöitä jää ilman rangaistusta eikä seksuaaliväkivaltaa kokeneiden oikeusturva toteudu”, Pia Puu Oksanen summaa.
Tutkimuksesta
Amnesty Internationalin Suomen osasto keräsi Asenne esiin! Suostumuksen ymmärrys ja luottamus viranomaisiin –tutkimusraportin aineiston kolmella eri menetelmällä vuoden 2024 aikana.
Aula Researchin toteuttamaan verkkopohjaiseen kansalaiskyselyyn vastasi 1058 ihmistä ympäri Suomen. Kansalaiskyselyn määrällisiä tuloksia täydensi ryhmäkeskusteluiden sarja, johon osallistui naisia, jotka ovat tilastollisesti vaarassa kokea seksuaaliväkivaltaa: maahanmuuttaneita naisia, naisvankeja, transtaustaisia naisia, ruskeita naisia, vammaisia naisia ja seksityötä tekeviä naisia. Keskusteluihin osallistui 37 henkilöä. Lisäksi Amnestyn vapaaehtoiset tekivät 121 haastattelua ja tavoittivat yli 200 ihmistä puhumaan suostumuksesta.
Tutkimusraportti on jatkoa vuoden 2010 Asenne esiin -tutkimukselle.