Saamelaisten oikeudet eivät toteudu kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti ilmastokriisin ja ”vihreän siirtymän” hankkeiden ristipaineessa. Tämä käy ilmi Amnesty Internationalin Suomen, Ruotsin ja Norjan osastojen sekä Saamelaisneuvoston tuoreesta tutkimuksesta.
Amnestyn ja Saamelaisneuvoston tutkimus ”Just transition or ‘green colonialism’?“ osoittaa, että Suomen, Ruotsin ja Norjan lainsäädännöt eivät turvaa saamelaisille alkuperäiskansana kuuluvia oikeuksia ”vihreän siirtymän” hankkeissa kansainvälisten ihmisoikeusnormien mukaisesti.
“Alkuperäiskansojen oikeuksia koskeva kansainvälinen oikeus on kehittynyt huomattavasti viime vuosikymmeninä, mutta kansallinen lainsäädäntömme ei ole pysynyt tässä kehityksessä mukana. Tutkimuksemme näyttää, kuinka useat ‘vihreällä’ energiasiirtymällä perustellut hankkeet yhdessä riittämättömän lainsäädännön kanssa uhkaavat saamelaisten oikeuksia, kulttuuria ja elinkeinoja. Hallitusten on turvattava saamelaisten oikeudet nykyistä paremmin”, toteaa Elina Mikola, Amnestyn Suomen osaston ilmasto- ja ympäristöasiantuntija.
Saamelaiset ovat erityisen haavoittuvia ilmastonmuutoksen vaikutuksille
Ilmastokriisi uhkaa saamelaisten kulttuuria ja elinkeinoja, jotka ovat vahvasti sidoksissa luontoon. Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa ilmastokriisi on tuonut uusia uhkia saamelaisille maankäyttöhankkeiden kautta. Saamelaisille hankkeet voivat olla tuhoisia, jos ne toteutetaan esimerkiksi poronhoidolle tärkeällä alueella.
“Liian usein ‘vihreä siirtymä’ esitetään yleistä etua palvelevana ratkaisuna, mutta alkuperäiskansojen näkökulmasta siitä saattaa muodostua vain uusi veruke hyväksikäytölle. Saamelaisneuvosto tukee täysin ilmastoratkaisuja, mutta ne on toteutettava tavalla, joka kunnioittaa ja turvaa saamelaisten tulevaisuutta”, toteaa Per-Olof Nutti, Saamelaisneuvoston puheenjohtaja.
Energiasiirtymälle kriittisten raaka-aineiden tarve on lisännyt kiinnostusta malminetsintään ja tuulivoiman kehittämiseen Suomen puoleisella Saamenmaalla. Ruotsin puolella ”vihreä siirtymä” on käynnistänyt kaivosbuumin, minkä vuoksi saamelaisyhteisöt ovat menettäneet porolaitumiaan. Norjan puoleisella Saamenmaalla “vihreä siirtymä” on merkinnyt erityisesti tuulivoimaloiden rakentamista.
Saamelaisten oikeudet eivät toteudu ”vihreän siirtymän” hankkeissa
Amnestyn ja Saamelaisneuvoston tutkimus tarkastelee alkuperäiskansojen ennakkosuostumuksen (FPIC) toteutumista Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. FPIC on keskeinen osa alkuperäiskansaoikeuksia. Se tarkoittaa, että alkuperäiskansojen kanssa on neuvoteltava ja pyrittävä saamaan heiltä etukäteinen, vapaa ja tietoon perustuva suostumus ennen sellaisten hankkeiden hyväksymistä ja toimeenpanoa, jotka vaikuttavat merkittävästi alkuperäiskansojen elämään, kulttuuriin ja elinkeinoihin. Tutkimus osoittaa, että Suomen, Ruotsin ja Norjan lainsäädännöt eivät turvaa ennakkosuostumuksen toteutumista kansainvälisten normien mukaisesti.
Raporttia varten tehtiin kolme tapaustutkimusta: Fosenin tuulivoimaloista Norjassa, suunnitellusta nikkelikaivoksesta Rönnbäckissä Ruotsissa ja malminetsintälupaprosesseista Suomen Käsivarressa. Nämä maankäyttöä koskevat kiistat osoittavat puutteita saamelaisten oikeuksien toteutumisessa ja näyttävät, kuinka vuosia kestäneet maankäyttökiistat vaikuttavat negatiivisesti saamelaisyhteisöihin.
Vaikka Suomen, Ruotsin ja Norjan lainsäädännöissä on eroja, tutkimus osoittaa, että yksikään valtio ei turvaa riittävästi saamelaisten oikeuksia ja osallistumista maankäyttöä koskevissa päätöksissä. Maiden lainsäädännöt eivät velvoita päätöksentekijöitä pyrkimään neuvotteluissa saamaan saamelaisilta ennakkosuostumusta ennen saamelaisiin vaikuttavien maankäyttöhankkeiden aloittamista. Yksikään valtio ei myöskään takaa riittäviä resursseja saamelaisten edustajille, jotta he voisivat osallistua hankkeita koskeviin neuvotteluihin tehokkaasti. Lisäksi viranomaisten heikko ymmärrys saamelaiskulttuurista vaikeuttaa saamelaisten oikeuksien toteutumista.
Riittämätön ja epäselvä lainsäädäntö voi johtaa vuosia kestäviin maankäyttökiistoihin. Saamelaisyhteisöt joutuvat puolustamaan kulttuuriaan ja elinkeinojaan valittamalla tuomioistuimiin tai kansainvälisiin ihmisoikeuselimiin, koska kansallinen lainsäädäntö ei turvaa heidän oikeuksiaan. Tämä aiheuttaa myös henkilökohtaisia kustannuksia saamelaisille ja hankaloittaa perinteisten elinkeinojen ja kulttuurin kehittämistä. Jatkuva maankäyttöpaineista johtuva epävarmuus on kuluttavaa ja vaikuttaa negatiivisesti saamelaisten terveyteen ja hyvinvointiin.
Lainsäädäntöä vahvistettava – Suomessa uudistettava saamelaiskäräjälaki kiireellisesti
Amnesty ja Saamelaisneuvosto antavat useita suosituksia Suomelle, Norjalle ja Ruotsille. Kaikkien kolmen valtion on kehitettävä lainsäädäntöään ennakkosuostumusta koskevien kansainvälisten normien mukaisesti. Valtioiden täytyy varmistaa, että laajamittaisia maankäyttöhankkeita ei suunnitella tai toteuteta saamelaisten perinteisillä alueilla ilman saamelaisten edustajilta saatua ennakkosuostumusta.
Raportissa myös korostetaan ilmastotoimien kiireellisyyttä. Valtioiden täytyy irrottautua nopeasti ja ihmisoikeuksia kunnioittaen fossiilisista polttoaineista.
Suomen hallituksen on viimein uudistettava saamelaiskäräjälaki. Lain uudistaminen on olennaista ennakkosuostumuksen vahvistamiseksi. Amnesty ja Saamelaisneuvosto suosittavat myös, että Suomessa kehitetään kaivoslainsäädäntöä saamelaisten oikeuksien turvaamiseksi ja ratifioidaan kansainvälisen työjärjestön alkuperäiskansoja koskeva ILO 169 -sopimus.
“Ripeä irtaantuminen fossiilista polttoaineista on välttämätöntä, mutta sitä ei voi tehdä saamelaisten oikeuksien kustannuksella. On varmistettava, että “vihreän siirtymän” hankkeet eivät johda ihmisoikeusloukkauksiin. Kestävän energiasiirtymän on oltava oikeudenmukainen”, painottaa Amnestyn Suomen osaston ilmasto- ja ympäristöasiantuntija Elina Mikola.
Tietoa tutkimuksesta
Tutkimuksen ”Just transition or ‘green colonialism’?“ (Oikeudenmukainen siirtymä vai “vihreää kolonialismia”?) ovat toteuttaneet Amnesty Internationalin Suomen, Ruotsin ja Norjan osastot yhdessä Saamelaisneuvoston kanssa. Raportti perustuu laajaan tutkimukseen, jossa on tarkasteltu Norjan, Ruotsin ja Suomen lainsäädäntöä ja politiikkatoimia. Kolme tapaustutkimusta toteutettiin tutkimalla virallisia asiakirjoja sekä tekemällä haastatteluja. Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan vuoksi raporttia varten ei ole ollut mahdollista tehdä tutkimusta Venäjän puoleisella Saamenmaalla. Kyseessä on Amnesty Internationalin ensimmäinen tutkimusraportti, jossa on tutkittu saamelaisiin kohdistuvia ihmisoikeusloukkauksia Pohjoismaissa.
Tutustu raporttiin kokonaisuudessaan englanniksi tästä (pdf).
Hei vielä! Kun nyt olet täällä…
… niin uskomme, että välität ihmisoikeuksista kaikille, kaikkialla maailmassa. Tiesitkö, että Amnestyn työ perustuu juuri sinunkaltaistesi välittävien ihmisten tukeen? Olemme riippumaton toimija, joka ei ota vastaan julkista rahoitusta. Mutta riippumattomuutemme on mahdollista säilyttää vain yksityishenkilöiden tuen voimalla.
Työmme on tehokasta. Lahjoittajiemme ansiosta vapautamme satoja vääryydellä vangittuja ihmisiä, painostamme hallituksia muuttamaan syrjiviä lakeja paremmiksi, estämme teloituksia ja pelastamme ihmishenkiä. Lahjoittajien avulla asiantuntijamme pystyvät tutkimaan ja paljastamaan ihmisoikeusloukkauksia. Tuomme vääryyksiä julki ja vaadimme päättäjiä korjaamaan ne.
Tämä kaikki on mahdollista, mutta vain sinun avullasi. Yhdessä voimme lopettaa kidutuksen, sorron ja syrjinnän, auttaa pahoinpideltyjä naisia, sekä tarjota paremman tulevaisuuden sotaa ja tuhoa pakeneville ihmisille.
Siksi kysymme: tekisitkö lahjoituksen sinulle sopivalla summalla? Jokainen lahjoitus on tärkeä. Tue nyt ihmisoikeuksia Suomessa ja kaikkialla maailmassa ja lahjoita!