Alue- ja kuntavaalien käynnistyvät ennakkoäänestyksellä 2. huhtikuuta. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 13. huhtikuuta. Tulevilla päättäjillä on tärkeä rooli ihmisoikeuksien edistämisessä ihmisten arjessa. Kysyimme eduskuntapuolueilta kuusi kysymystä ihmisoikeuksien puolustamisesta kunnissa ja hyvinvointialueilla.
Puolueista sosialidemokraatit, vasemmistoliitto ja vihreät vastasivat kautta linjan kaikissa kysymyksissä olevansa sitoutuneimpia ihmisoikeuksien edistämiseen. Myös ruotsalainen kansanpuolue osoitti sitoutumista ihmisoikeuksien edistämiseen vastauksissaan.
Keskustan, kokoomuksen ja kristillisdemokraattien vastaukset vaihtelivat täysin sitoutumisesta ei samaa eikä eri mieltä -vastauksiin. Puolueista vähiten sitoutumista ihmisoikeuksiin vastauksissaan osoitti perussuomalaiset: puolueen vastaukset vaihtelivat jokseenkin samaa mieltä ja täysin eri mieltä -vastausten välillä. Liike Nyt ei vastannut kyselyyn.
Eniten eduskuntapuolueita jakoi kysymys hyvinvointialueiden sitoutumisesta paperittomina elävien ihmisten välttämättömien terveyspalveluiden turvaamiseen. Lisäksi kysyimme puolueiden kantoja ihmisoikeusperustaisen politiikan aktiivisesta edistämisestä kunnissa ja hyvinvointialueilla, antirasistisesta työstä ja rakenteelliseen rasismiin puuttumisesta, julkisten hankintojen ihmisoikeus- ja ympäristövastuullisuudesta, terveydenhuollon asiakasmaksujen kohtuullistamisesta ja naisiin kohdistuvan väkivallan torjunnasta.
”Suomessa on käytössä henkilö- ja puoluevaalin yhdistelmä, jossa ääni menee myös puolueelle. Kyselymme tulokset tarjoavat arvokasta tietoa siitä, miten puolueet suhtautuvat keskeisiin ihmisoikeuskysymyksiin kunnissa ja hyvinvointialueilla, ja auttavat äänestäjiä tekemään informoituja äänestyspäätöksiä ihmisoikeuksien kannalta”, toteaa Amnestyn Suomen osaston ihmisoikeustyön johtaja Niina Laajapuro.
Kysymysten avovastauksissa nousee eroja puolueiden näkemyksissä ja painotuksissa – tutustu niihin täältä.