Litiumioniakut ovat tärkeä kehitysaskel pyrkimyksissä jarruttaa ilmastonmuutosta. Ilman eettisiä periaatteita akkuvallankumous voi kuitenkin päätyä vahingoittamaan paitsi ympäristöä myös ihmisoikeuksia. Suomessa valtio on panostanut akkuteollisuuteen 450 miljoonan euron lisärahoituksella.
Akkujen tuotantoketjujen vastuullisuuden tulee olla yksi koronaelvytyksen prioriteeteista sekä yrityksille että hallituksille, painottaa Amnesty Internationalin juuri julkaistu Powering Change: Principles for Businesses and Governments in the Battery Value Chain -ohjeistus.
Litiumioniakkuja käytetään esimerkiksi sähköautoissa, kännyköissä ja lukuisissa muissa laitteissa. Amnesty vaatii ohjeistuksessaan yrityksiä varmistamaan, ettei akkutuotanto aiheuta ympäristöhaittoja tai johda ihmisoikeusloukkauksiin. Myös joukko muita ihmisoikeus- ja ympäristöjärjestöjä on allekirjoittanut periaatteet.
Muutosvoimalle on tarvetta Suomessakin
Suomi on yksi harvoista maista, jossa esiintyy kaikkia keskeisimpiä litiumioniakkujen valmistukseen tarvittavia mineraaleja. Hallitus myönsi akkuteollisuudelle viime vuonna 450 miljoonan euron lisärahoituksen. Suomi tähtääkin akkuteollisuuden huipulle pyrkimällä luomaan koko jalostusketjun.
Suomessa on useita akkujen malmeja louhivia kaivoksia, ja uusien avaamista valmistellaan. Osaan näistä liittyy kuitenkin ympäristöjärjestöjen mukaan merkittäviä ympäristöriskejä, kuten Sodankylään luonnonsuojelualueelle suunniteltuun Sakatti-hankkeeseen.
Suomessa julkaistiin juuri selvitys, jossa tarkasteltiin, kuinka suomalaisyritykset huomioivat ihmisoikeudet toiminnassaan. Kaivosalan yritykset eivät menestyneet hyvin. Erityisesti puutteita oli ihmisoikeusvastuun juurruttamisessa ja ihmisoikeushuolellisuusvelvoitteen toteuttamisessa. Huolellisuusvelvoitteeseen kuuluu yrityksen vastuu tunnistaa, ehkäistä, lieventää ja puuttua toimintansa aiheuttamiin kielteisiin ihmisoikeusvaikutuksiin.
Selvityksen tulos on konkreettinen viesti siitä, että myös Suomessa on panostettava akkuteollisuuden ihmisoikeus- ja ympäristövelvoitteiden toteutumiseen.
Globaaleissa tuotantoketjuissa käytetty lapsityövoimaa
Amnestyn tutkimuksissa on aiemmin paljastunut, että lapsityövoimalla kaivettu kongolainen koboltti saattaa päätyä maailman suurimpien elektroniikka- ja sähköautoyhtiöiden tuotantoketjuihin. Akkumineraalien hankkiminen syvänmeren kaivauksilla puolestaan uhkaa merten hauraita ekosysteemejä.
Amnesty Internationalin globaaliasioiden johtaja Mark Dummett muistuttaa, että koronapandemian elvytystoimien myötä tarjoutuu mahdollisuus rakentaa reilumpaa ja kestävämpää tulevaisuutta:
“Sähköautojen kaltaiset teknologiset edistysaskeleet ovat oleellinen osa siirtymää pois fossiilisista polttoaineista, mutta akkuvallankumous aiheuttaa omat riskinsä ihmisoikeuksille ja maapallolle. Nyt on kriittinen hetki uudelleenarvioida talouden ja tuotannon mekanismeja.
Koboltti on yksi yleisimmistä akkujen valmistukseen käytettävistä metalleista. Kuvassa kongolainen kobolttikaivos marraskuussa 2019.
Tavoitteena tuotantoketjujen läpinäkyvyys ja yritysvastuulaki
Amnestyn tuoreen eettisen ohjeistuksen mukaan jokaisen akkuteollisuuteen linkittyvän yrityksen tulisi varmistaa, etteivät ne ole osallisena tai suoraan aiheuta toimillaan ihmisoikeusloukkauksia tai ympäristöhaittoja. Periaatteet koskevat myös finanssisektoria, sillä vihreää energiaa ja akkuteknologiaa rahoitetaan vastuulliseen sijoittamiseen keskittyneiden ESG-rahastojen kautta.
”Vetoamme kaikkiin akkujen tuotantoketjussa toimiviin yrityksiin, jotta ne varmistaisivat ihmisoikeuksien toteutumisen ja olisivat näin osa muutosvoimaa. Valtioiden puolestaan on valvottava ympäristönsuojelua, tutkittava epäiltyjä väärinkäytöksiä ja säädettävä yritysvastuulaki”, Dummett kertoo periaatteiden sisällöstä.
Suomessa Amnesty ja monet muut kansalaisjärjestöt ovat pitkään vaatineet yritysvastuulakia. Tämä tarkoittaa muun muassa tuotantoketjujen läpinäkyvyyden lisäämistä ja aiheutettujen haittojen korjaamista. Lisäksi alkuperäiskansojen edustajia tulisi kuulla heitä koskevissa kaivoshankkeissa. Nyt hallitusohjelmassa on kirjaus yritysvastuulain säätämisestä ja Amnesty toivookin lainvalmistelun pikaista etenemistä.
”Yritysten intressejä on liian pitkään priorisoitu ihmisoikeuksien turvaamista ja ympäristön suojelua korkeammalle. Sen ei tarvitse olla näin. Meidän täytyy vain varmistaa, että uudet teknologiat vievät meitä kohti parempaa tulevaisuutta.”